Koronakriisi painoi heinä–syyskuussa yhä metsäteollisuuden tuotantoa

Metsäteollisuuden tuotannon heikkeneminen jatkui heinä–syyskuussa kaikissa päätuoteryhmissä. Parhaiten pintansa pitivät kartonki, sahatavara ja sellu, mutta jyrkimmin jatkui paperin alamäki, käy ilmi Metsäteollisuus ry:n tuotantotilastoista.

Metsäteollisuuden tuotanto aleni Suomessa kaikissa päätuoteryhmissä heinä–syyskuussa, kun koronakriisi vaimensi yhä kansainvälistä kysyntää.

Parhaiten pintansa pitivät kartongin ja sellun tuotanto. Kartongin tuotantotonnit laskivat kesäkvartaalilla 2,1 prosenttia ja sellun 2,9 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan.

Pakkauskartonkien kysyntää tukee koronapandemian aikana muiden muassa kasvanut verkkokauppa ja sellun tuotantoa hygieniatuotteiden vahva kysyntä. Myös pidemmällä aikavälillä erilaisten kartonki- ja sellutuotteiden kysynnän odotetaan kasvavan.

– Megatrendit näkyvät tuotantomäärissä myös koronapandemian kaltaisessa poikkeustilanteessa. Ilmastonmuutoksen maailmassa metsäteollisuus tuottaa ratkaisuja, kun puupohjainen tuotanto korvaa enenevässä määrin fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvaa tuotantoa, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen toteaa.

Ilmastomyönteisen puurakentamisen yleistyminen voi myös kasvattaa sahatavaran ja vanerin tuotantoa pidemmällä aikavälillä. Heinä-syyskuussa sahatavaran tuotanto pysyi lähellä viimevuotista tasoa. Tuotettujen vanerikuutioiden määrä laski tuntuvammat 16 prosenttia viimevuotisesta, mikä voi osin selittyä yksittäisillä toimituksilla, sillä vaneri on tuoteryhmänä suomalaisessa tuotannossa pieni.

Kilpailukyky vaatii jatkuvaa työtä

Voimakkaimmin taloussuhdanteen vaimeneminen koettelee paperin tuotantoa, mikä on jo pidempään ollut trendinomaisessa laskussa. Kesäkvartaalilla tuotettiin 25 prosenttia vähemmän paperia kuin vastaavana aikana viime vuonna.

Jyrkimmin on supistunut paino- ja kirjoituspapereiden tuotanto. Graafisten papereiden tuotantotonnit ovat tammi–syyskuussa laskeneet 30,4 prosenttia viimevuotisesta, kun erikoispapereissa lasku on ollut 3,4 prosenttia. Erikoispapereita ovat esimerkiki tarra- ja irrokepaperit.

– Paino- ja kirjoituspapereissa Suomen tuotantokapasiteetti on noin viisi prosenttia globaalista kapasiteetista. Kotimainen tuotanto mahtuisi kyllä markkinoille, jos Suomen kustannuskilpailukyky olisi kohdallaan.

– Hallituksen tulisi tiedostaa, että maamme kilpailukyvyn parantaminen vaatii jatkuvaa työtä. Laskumarkkinassakin kilpailukykyisin menestyy, korostaa Jaatinen.