MetsäTrans Oy
Ajankohtaista

Kesän kirjanpainajaseuranta käynnistyi − parveilu alkoi toukokuussa kautta maan

Kirjanpainaja on valloittanut latvukseltaan vielä terveen näköisen kuusen. Tyvelle ja kuoren rakoihin kertyy ruskeaa purua. Kuva: Tiina Ylioja

Kirjanpainajakuoriaisen parveilu Etelä- ja Väli-Suomessa käynnistyi helatorstaiviikolla lämpötilojen kavutessa yli +18 asteeseen. Parveilu alkoi melko tasaisesti kautta laajennetun seurantaverkoston pohjoisimpia seurantapisteitä myöten.

Kirjanpainaja lisääntyy tuoreessa kuusipuutavarassa ja tuulenkaadoissa kannan ollessa normaalitasolla. Jos kanta pääsee kasvamaan, kirjanpainaja voi iskeytyä myös eläviin terveisiin pystypuihin. Kirjanpainaja kuivattaa puita pystyyn, sillä se nakertaa käytävänsä varttuneiden kuusien kuoren alle nilaan ja kuljettaa mukanaan puiden kuivumista edesauttavan sinistäjäsienen. Etenkin alkukesän lämpimyys suosii kirjanpainajan lisääntymistä ja kehitystä.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Luonnonvarakeskus (Luke) koordinoi ja hoitaa kirjanpainajan seurantapisteitä yhdessä Suomen metsäkeskuksen, vapaaehtoisten metsänhoitoyhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa. Seurantapisteitä on tänä vuonna aiempaa enemmän, 46 kappaletta, ja pohjoisin niistä sijaitsee Kuhmossa Kainuun maakunnassa.

– Uusi, laajempi verkosto vastaa lämpenevän ilmaston tuomiin muutoksiin, sillä kirjanpainajan odotetaan runsastuvan aiempaa pohjoisempana, kertoo Luken tutkija Tiina Ylioja.

Putkimallisissa pyydyksissä on kirjanpainajia houkuttelevaa feromonia. Kuva: Markku Rantala

Seurantapisteiden kirjanpainajia houkuttavat feromonipyydykset on sijoitettu entiseen tapaan edellisen talven tuoreille kuusen uudistushakkuualoille, joita kutakin reunustaa paahteinen kuusivaltainen metsä. Kyseiset kohteet ovat houkuttelevia kirjanpainajille, sillä hakkuun jälkeiset valo- ja lämpötilojen muutokset stressaavat metsänreunan kuusia. Usein reunametsästä kaatuu myös yksittäisiä puita, ja tuoreet tuulenkaadot houkuttelevat kirjanpainajia.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

– Tänä vuonna pilotoidaan myös kirjanpainajakantojen seurantaa varttuneissa kuusikoissa. Tämä pienimuotoisempi seuranta toteutetaan nykyisen seurannan ohessa, ja se tuo arvokasta tietoa kirjanpainajakantojen perustasosta eri puolilla Suomea ilman hakkuuaukkojen vaikutusta, Ylioja jatkaa.

Hakkuuaukkojen kirjanpainajan seurantapistet vuonna 2021 kuvattuna saaliskertymän mukaan. Taustalla maakuntarajat.

Tuulituhoalueilla kirjanpainajariski on ilmeinen

Juurisyy kirjanpainajatuhojen esiintymiseen on tuuli- tai lumituho, jonka jäljiltä metsään on jäänyt vahingoittunutta puuta kirjanpainajien lisääntymisalustaksi. Metsäkeskus on vastaanottanut kuluvan vuoden aikana myrskytuhoihin liittyviä metsänkäyttöilmoituksia runsaasti muun muassa Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen rannikkoalueilta sekä Keski-Suomesta ja Pohjois-Savosta.

Jos tällaisilla tuulituhoalueilla on jo valmiiksi kohonnut kirjanpainajakanta, riski elävään puustoon kohdistuvista tuhoista on suuri. Kesällä 2020 havaittiin Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa melko korkeita kirjanpainajamääriä, vaikka riskirajaa ei ylitettykään.

Vuonna 2020 eniten kirjanpainajia oli aiempienkin vuosien tapaan Uudenmaan itäosissa, missä kirjanpainajien määrä usein paikoin ylitti 15 000 kirjanpainajan rajan. Rajan ylittyessä alueella on riittävästi kirjapainajia nujertamaan terveen kuusen pihkapuolustuksen.

– Etenkin ikääntyneiden kuusikoiden lämpimiä, aurinkoisia reunapuustoja kannattaakin tarkkailla kirjanpainajan iskeymien varalta ja mikäli kirjanpainajan valtaamaa puustoa on yli 10 m3/hehtaari metsätuholain mukaisella A-alueella kannattaa se poistaa 15. heinäkuuta mennessä, toteaa metsänhoidon asiantuntija Pekka Kuitunen Suomen metsäkeskuksesta.

Metsätuholaki edellyttää poistamaan ainoastaan vahingoittuneen puutavaran, ja vain siltä osin kuin se ylittää rajan 10 m3 hehtaarilla. Usein metsänomistaja päätyy laajempaan toimenpiteeseen. Vuonna 2020 Suomen metsäkeskukselle ilmoitettiin yhteensä 470 hehtaaria hyönteistuhon vuoksi hakattavaa metsikköä eli hieman enemmän kuin parina vuonna sitä aiemmin. Alueet, joilla hakkuita on ilmoitettu ovat osittain niitä, joissa kirjanpainajakannat ovat olleet runsaita jo pidemmän aikaa, kuten Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa, mutta havaintoja on myös pohjoisemmista maakunnista. Kirjanpainajan vuoksi hakattava pinta-ala ei kokonaisuudessaan ole kirjanpainajan vioittamaa puustoa, sillä hakkuu tehdään ennaltaehkäisevästi estämään pienialaisen tuhon laajentumista.

Kesän 2020 feromonipyynnin lopulliset tulokset. Saalismäärältään >15 000 kirjanpainajaa kertoo, että alueella on riittävästi kirjanpainajia iskeytymään terveisiin pystypuihin ja riski puuston kuolemille on paikallisesti koholla. Kartta: Markus Melin, Luke. Taustakartta: ESRI ArcMap, avoin aineisto. Maakuntarajat: Maanmittauslaitos