Puutavara-autoilu

Raakapuu kulkee, ja murske myös

Viitasaarella toimivalla Kuljetus Villman Oy:llä on yli puoli vuosisataa kokemusta puun ajamisesta. Toiminta sai alkunsa jo 1950-luvulla, jolloin nykyisten yrittäjien Kimmo, Juha ja Pekka Villmanin isä aloitti hiekan ajamisen. Puun ajo tuli mukaan jo varhaisessa vaiheessa. Raakapuun kuljetus tehtaille ja jalostuslaitoksiin on tällä hetkellä yrityksen päätoimialaa, mutta myös maarakennuspuolella yritys on merkittävä alueellinen tekijä. Toiminta-alue kattaa pohjoisen Keski-Suomen.

Kimmo Villman korostaa, että yritys pyörii vain ammattitaitoisten ja työhönsä asiallisesti sitoutuneiden kuljettajien voimin. Tilanne kuljetusyrityksissä elää kaiken aikaa, yhtenä päivänä voi olla 30 autoa ja toisena 20. Kun toimeksiantajat pyytävät lisää kuljetuskapasiteettia, niin autoja hankitaan.

- Soran, hiekan ja murskeen ajo palasi tauon jälkeen valikoimaamme lähinnä yleisön pyynnöstä. Toisaalta hyvistä konemiehistä ja kuskeista on pidettävä kiinni ja pyrittävä järjestämään heille ympärivuotinen työpaikka. Kaivinkonehommat ja maa-aineksen ajo ovat mukavasti tasoittamassa puunajon vaihteluja, toimitusjohtaja Kimmo Villman perustelee.

Kimmo Villmanin mukaan yhden auton yrittäjät ovat ahkerimpia ja tarvittaessa kovimpia venymään, mutta metsäyhtiöiden silmissä arvottomia.

Työtä ympäri vuoden

Mutta ensimmäiseksi on varmistuttava siitä, että ratin ja penkin väliin löytyy ammattilaisia. Toistaiseksi on kuskeja löytynyt eikä yrityksellä ole ollut pulaa kuskeista. Sekin tosiasia on muistettava, että rehtejä, asiansa osaavia kuskeja ei ole mahdollista pitää yrityksen leivissä ympäri vuoden, jos työ on kovin keikkaluontoista ja kausivaihtelujen riivaamaa. Valitettavasti puutavaran kuljetuksessa kausiluonteisuus tuppaa olemaan enemmän sääntö kuin poikkeus.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

- Ajan itse nykyään tosi vähän tai en oikeastaan olenkaan. Minun pitää nyt ryhdistäytyä ja ajaa puuautolla enemmän. Näin minä saan tehdä sitä työtä, mistä pidän ja toisaalta tiedän, mistä raakapuun kuljetuksessa puhutaan, Kimmo Villman tiivistää.

Ajoalue ratkaisee mikä auto, moottori ja akseliratkaisu on käyttökelpoisin. Yhtä patenttiratkaisua ei Villmanin mukaan ole.

Nuorena vitsa väännettävä

Villman on vahvasi sitä mieltä, että nuorten pitäisi saada kokeilla koneita huomattavan varhain. Kun opettelet perustekniikoita niin ajamisessa kuin kunnossapidossakin vaikkapa ihan vain traktorilla, niin silloin saa valtavasti kokemusta mihin tahansa konetyöhön. Useita asioita ja työvaiheita pitäisi päästä kokeilemaan, niin jatkossa saatuja kokemuksia yhdistelemällä nuoresta tulisi varsin vaivattomasti ammattilainen. Tähän pitäisi kuitenkin antaa mahdollisuus, mutta valitettavasti ylihallinnoivat ja virkaintoiset viranomaisemme estävät kaiken maailman ikärajojen, pätevyyskorttien ja elävästä elämästä vieraantuneiden sääntöjen perusteella tehokkaan ja turvallisen alalle oppimisen.

- Ennen riitti ajokortti, mutta nyt puukuskilla pitää olla kymmenkunta kortti mukana, kun ajoon lähtee. Jokainen voi laskea, mitä se meidän yrityksessämmekin maksaa. Noin 50 kuskia on reilun satasen maksavalla päivän kestävällä kurssilla tavan takaa. Autot seisovat sen aikaa, mutta palkka pitää luonnollisesti maksaa, Villman perustelee korttisulkeisten järjettömyyttä. 

Vuoro vaihtuu Viitasaaren pohjoispuolella. Pekka Villmanin tuoma pöllikuorma siirtyy Antti Kemppaisen vastuulle. Kiirettä pitää, sillä Äänekosken tehtaan aikaikkuna alkaa umpeutua.

Sääntöjä sääntöjen perään

Trafin vaatimat alleajosuojat estävät Villmanin mukaan varsin tehokkaasti ketjujen asentamisen. Liikenneministeriöstäkin on vasta jälkikäteen soiteltu yrityksiin ja kyselty, kuinka ketjut laitetaan päälle. Olemattomilla tiedoilla on tehty yrittäjien työntekoa hankaloittavia päätöksiä.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Myös lokasuojien äänieristysmatot nostavat lokareiden painoa ja keräävät erittäin tehokkaasti lunta ja sohjoa. Huonokuntoisilla ja koloisilla teillä lokareihin juuttunut lumi sitten irtoaa isoina kimpaleina ja aiheuttaa vaaratilanteita henkilöautoilijoille. Lokasuojien kiinnikkeetkään eivät kunnolla kestä kasvanutta kuormitusta, vaan tuppaavat katkeamaan.

Rekisteröintivarustukseen kuuluvat "karvamatot" keräävät likaa ja loskaa. Jos korvakkeet eivät katkea, niin lokasuoja ainakin vääntyy ja alkaa hankaamaan suojaan. Lopputulos on kuitenkin se, että lokari tuppaa irtoamaan muiden tiellä kulkijoiden riesaksi.

- Painomuutokset tulivat ja tulevat yhä edelleen erittäin kalliiksi yrittäjille. Kulut ja korjauskustannukset nousivat reippaasti ja taksat painuivat. Neliakseliset autot menettivät arvonsa yllättävän nopeasti. Muutoksen kokonaisvaikutusta ei olla vielä nähty lopullisesti, Villman murehtii. 

Villman harmittelee alalla olevaa jatkuvaa muutosten kulttuuria. Välillä autoja levennetään ja välillä kavennetaan. Ja aina maksumies löytyy kuljetusyrittäjästä. Maalaisjärjellä ja suomalaista kilpailukykyä ajatellen moni muutos olisi pitänyt ottaa kansalliseen päätöksentekoon ja jättää EU-sekoilut pelkästään ulkomaanliikenteen huoleksi.

- Mielestäni viranomaispäätösten pitäisi helpottaa arjen työntekoa eikä suinkaan vaikeuttaa sitä. Välillä näyttää, että viranomaisemme puuhailevat varsin vähäpätöisten ja älyttömienkin asioiden parissa, Villman puhisee.

Trippelillä varustettu Timber Sisu on Pekka Villmanin kokemuksen mukaan osoittautunut Keski-Suomen vaihtelevissa olosuhteissa onnistuneeksi valinnaksi.

Myyntiä ja valmistusta

Yritys myy puolalaisia Wilma-perävaunuja. Varsinkin painomuutoksen alussa viisiakseliset kärryt tuntuivat Kimmo Villmanin mukaan turhan kalliilta. Kun tuonti aloitettiin, niin kärryjen hinnat ovat pysyneet hieman paremmin kurissa. Markkinatalouteenhan kuluu, että tarjontaa on oltava, jotta kuluttajilla olisi valinnanvaraa ja vertailupohjaa hankinnoilleen.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Villmanin pajalla on valmistumassa pari uutta perävaunua omaan käyttöön. Vaunujen valmistuksessa on pyritty pitämään omapaino kurissa muun muassa alumiinikomponenteilla. Yritys valmistaa myös keveitä alumiinipankkoja lähinnä omaan käyttöön. Jos Villmanin valmistamat vaunut osoittautuvat parin vuoden testiajossa odotusten mukaisiksi, tarkoitus on aloittaa niiden kaupallinen valmistus.

Omassa tien 77 varressa ja lähellä nelostietä olevassa hallissa onnistuu isommatkin kunnossapidot ja huollot.

Laaja merkkikirjo

Kuljetus Villmanilla on ajossa lähes kaikkia maassamme markkinoitavia kuorma-automerkkejä. Volvo, Sisu, Scania, Mersu ja Daf ovat tuttuja merkkejä yrityksen puunajossa. Päätymistä kattavaan merkkikirjoa Villman perustelee keskustelun ylläpitämisellä. Kun yrityksessä automerkkejä on monta ja niiden valtasuhteet vaihtuvat, autokauppiaat pysyvät paremmin hereillä. Koska merkkejä on useita, varsinkin uudempiin on otettu huolto- tai huolenpitosopimukset. Vain pikkuhommat ja fiksaukset hoidetaan omin voimin tukikohdassa.

Vuosittain Villmanin rekkalaivue siirtää puuta parisen miljoonaa mottia useille toimeksiantajille. Noin 200 kilometrin säteellä Viitasaarelta oleva toiminta-alue venyy hieman nelostien suuntaisesti. Mutta onneksi yrityksellä on kymmenkunta hyvää ja luotettavaa kumppania mukana toiminnassa.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

- Me olemme vaihtaneet autoihimme öljyjä suosituksia tiheämmin, sillä öljynvaihto lienee melko edullista huoltoa. Ajamme autoillamme noin 800 000 kilometriä eli nelisen vuotta ennen vaihtoa, Villman selventää.

Kimmo Villmania ihmetyttää joidenkin autojen moottoriöljyn jopa 80 000 kilometrin vaihtoväli. Tämä tuntuu olevan yleistä varsinkin leasingautoissa, joiden ajomäärä sopimuksessa jää reilusti alle 500 000 kilometrin. Jos tänä aikana vaihdetaan moottoriöljyt vain 5 – 6 kertaa, se taitaa olla liian vähän, olivatpa öljyt, kuinka huippuluokkaa tahansa.

Villmanin pajalla on valmistumassa pari uutta perävaunua omaan käyttöön. Vaunujen valmistuksessa on pyritty pitämään omapaino kurissa muun muassa alumiinikomponenteilla.

Omapaino pidettävä kurissa

Villman ihmettelee kehitystä, missä yhdistelmän omapaino lähentelee 30 tonnia. Tällöin hyötykuorma jää turhan pieneksi, vaikka teoreettista kuormatilaa löytyisikin. Keveys on ollut yksi tärkeä tekijä myös nosturivalinnassa. Keslan 12 tonnimetrin pitkäpuominen on zetaa kevyempi. Kotimaisen nosturin ripeästi toimiva varaosahuoltokin on iso plussa.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

- Meillä on yksi 17 tonnimetrin Kesla lähinnä junien lastauksessa. Mutta ei ole taloudellisesti kannattavaa kuljettaa jokaisen auton perässä 500 kiloa painavampaa nosturia, vaikka sillä kuorman muutaman minuutin nopeammin purkaa ja lastaa, Villman perustelee.

Kuljetus Villmanin autokuskit ovat menestyneet mainiosti Puunkuormaajamestarikisassa. Esimerkiksi Niilo Kuulasmaa ja Akseli Pihlakari väläyttelivät taitojaan alkukilpailuissa. Pekka Villman on moninkertainen Puunkuormaajamestarikilpailun finalisti ja onpa hän Suomen mestaruuden pari kertaa voittanutkin. Hänen mukaansa kuormauskisa on erinomainen tapahtuma, jota puuta ajavien ammattilaisten ei kannata jättää väliin. Ammattitaitoa mittaavia kilpailuja saisi Pekan mukaan olla enemmänkin.

- Meidän kuskeillamme on sen verran kova kilpailuvietti, ettei heitä ole tarvinnut puunkuormaajakisaan ihmeemmin rohkaista. Se on sellaista omaehtoista kilvoittelua ja ammattitaidon huippuunsa hiomista. Olen itsekin kisaa kokeillut ja puukkoja on tullut haetuksi. Mutta menestys on jäänyt vaatimattomaksi, Kimmo Villman summaa.