Koneyrittäjät: Turveveroa ei pidä nostaa

Energiaveroratkaisuja linjataan syksyn aikana.  Esillä on ollut myös turvevero ja sen korottaminen. Koneyrittäjien näkemys on, että turveveron korottaminen nyt olisi virhe. Se ajaisi turvetuotannon hallitsemattomaan ja nopeaan alasajoon sekä lisäisi työttömyyttä ja vähentäisi verotuloja etenkin maaseudulla. Lisäksi se lisäisi energiapuun tuontia sekä olisi omiaan aiheuttamaan häiriötä teollisuuspuun markkinoille ja siten metsäteollisuuden investointihaluille Suomeen. Kehitystä ei pidä laskea hallitsemattomaan tilaan, sanoo Koneyrittäjien varapuheenjohtaja ja energiavaliokunnan puheenjohtaja Marko Vainionpää.

Turpeen nykyinen vero (3 €/MWh) sekä CO2-päästöoikeuksien hinta lisäävät turpeen käytön kustannusta jo nyt niin paljon, että puu on siihen verraten yhä kilpailukykyisempää. Turvetuotantoalueiden määrä hupenee, uusia ei perusteta ja energialaitoksia uudistetaan niiden tullessa teknisen käyttöikänsä päähän. Tämä kaikki vähentää turpeen käyttöä. Kaikki tiedossa olevat faktat viittaavat siihen, että turpeen käyttö puoliintuu varsin lyhyessä ajassa, vaikka ei tehtäisi mitään kehitystä muuttavia uusia päätöksiä.

Puun jo nyt hyvä kilpailukyky turpeeseen nähden kasvaisi turveveron noston ja CO2-päästöoikeuksien hinnan kohoamisen myötä edelleen. Tämä lisäisi painetta käyttää lämmöntuotannossa yhä enemmän puuta. Uunituore selvitys kertoo, että maltillinenkin turveveron nosto ja samanaikainen CO2-päästöoikeuden hinnan peruskehitys johtavat melko romahdusmaiseen turpeen käytön vähenemiseen jo vuoteen 2025 mennessä. 

-    Siinä menetetään työpaikkoja ja verotuloja.  Hallitsematon kehitys ei olisi kenenkään etu, sanoo Vainionpää.

Tuoreen selvityksen tuloksista on laskettavissa, että turvetta korvaava energiamäärä tarkoittaisi noin 6 miljoonan kuutiometrin puumäärää. Korvaava puumäärä on noin 75 % enemmän kuin nyt on energiantuotannossa tarvittava metsähakkeen määrä. 

-    Metsäteollisuuden vaikeuksien myötä sivutuotevirtojen – kuoren ja purun – määrää kasvattamalla lisäys ei onnistu. Haasteeksi tulee puupolttoaineen saatavuus- ja toimitusvarmuus. Paine käyttää kuitupuuta polttoon kasvaisi merkittävästi. Tästä on markkinoilla jo nyt merkkejä.  Puun energiakäytön merkittävään lisäämiseen olisi järkevää käyttää paljon enemmän aikaa kuin muutama vuosi, sanoo Vainionpää.

Turveveron korotus yhdessä CO2-päästöoikeuden hinnan perusskenaarion mukaisen kehityksen kanssa lisäisi energiantuottajien kykyä maksaa puusta niin paljon, että kuitupuusta syntyy vääjäämättä kilpailutilanne metsäteollisuuden kanssa.

-    Se aiheuttaisi häiriötä teollisuuspuun markkinoille ja ainakin laittaisi harkitsemaan investointeja puunjalostukseen. Pahimmillaan tämä voisi johtaa metsäteollisuuden kilpailukyvyn heikkenemiseen ja tehtaiden sulkemiseen.  Emme halua tällaista kehitystä, Vainionpää sanoo.

Monen kaupungin lämmöntuotannon huoltovarmuuden kannalta turve on tärkeä polttoaine. Huoltovarmuuskeskuskin on peräänkuuluttanut energia-alalle hallittua siirtymää turpeen käytön vähentämisessä.

-    Jos turveveroa korotetaan nyt, se vähentää turpeen tuotantoa ja käyttöä liian nopeasti. Huoltovarmuus heikkenisi etenkin lämmityksessä merkittävästi, Vainionpää sanoo.

TEM perusti maaliskuussa turvetyöryhmän miettimään keinoja, joilla turpeen käytön muutos tapahtuu alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisimmalla tavalla ja niin, ettei muutos vaaranna Suomen sähkön ja lämmön toimitus- ja huoltovarmuutta.

-    Tästäkin syystä turveveron nostamiselta tulee nyt pidättäytyä ja odottaa turvetyöryhmän työn tuloksia siirtymäkauden toimenpiteiksi. Työryhmässä laadittavien toimenpide-esitysten valmistelussa toivottavasti onnistutaan näkemään niin energia-alan, turvealan uusien liiketointamahdollisuuksien kuin metsäteollisuudenkin kokonaisuus ja onnistutaan luomaan hallittu tiekartta tulevaisuuteen, sanoo Vainionpää.