Kuolinpesien metsänomistus on vähentynyt viime vuosina

Suomessa on vajaat 40 000 kuolinpesää, jotka omistavat yhteensä 1,2 miljoonaa hehtaaria metsää. Moni kuolinpesä on viime vuosina tehnyt verotussyistä perinnönjaon, myynyt metsän vapailla markkinoilla tai liittänyt metsän yhteismetsään.  

Suomen metsäkeskuksessa on selvitetty yksityismetsien omistusta. Toukokuussa 2020 valmistuneen tilaston mukaan Suomen yksityismetsien metsätalousmaan pinta-alasta kaksi kolmasosaa (67 %) on yhden henkilön tai aviopuolisoiden yhdessä omistamaa. Verotusyhtymät omistavat yksityismetsistä 18,5 %, kuolinpesät 9 % ja yhteismetsät 5,5 %. 

Kuolinpesämuotoista metsänomistusta pidetään näistä ongelmallisimpana metsän omistusmuotona. Kuolinpesissä kaikki päätökset metsäomaisuuden hoidosta ja käytöstä vaativat osakkaiden täyden yksimielisyyden. Pienikin osakas voi estää toiminnallaan hakkuut, hoitotyöt tai luonnonsuojeluratkaisut kuolinpesän metsissä.  

Neuvontatyö tuottaa tulosta

Kuolinpesien metsänomistus on viime vuosina vähentynyt. Lukuisissa kuolinpesissä on tehty verotussyistä perinnönjako, joka on muuttanut kuolinpesän samojen osakkaiden verotusyhtymäksi. Osassa kuolinpesissä toiset osakkaat ovat ostaneet toisten osakkaiden metsäosuudet. Moni kuolinpesä on myynyt metsänsä vapailla markkinoilla, koska metsillä on viime vuosina ollut hyvä kysyntä ja korkea hinta. Kuolinpesän metsiä on myös liitetty yhteismetsiin. 

Suomen metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, isot metsäyhtiöt ja pankit ovat viime vuosina tehostaneet metsätilan omistajanvaihdoksiin liittyvää neuvontaa, koulutusta, tiedotusta ja palveluitaan, mikä on yksi merkittävä syy kuolinpesien metsänomistuksen vähenemiseen. 

– Tämän kehityksen toivoisi jatkuvan edelleen. Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeastikin, koska metsänomistajien keski-ikä on korkea. Joka vuosi Suomeen syntyy 5 000–10 000 uutta metsää omistavaa kuolinpesää, sanoo metsätilarakenteen johtava asiantuntija Antti Pajula Suomen metsäkeskuksesta. 

Pohjoisessa ja idässä on paljon metsää omistavia kuolinpesiä

Kuolinpesämuotoinen metsänomistus on selvästi yleisempää Pohjois- ja Itä-Suomessa kuin Länsi- ja Etelä-Suomessa. Maakunnittain eniten kuolinpesämuotoista metsänomistusta on Lapissa (11,5 %), Etelä-Karjalassa (10,5 %), Kainuussa (10,2 %) ja Pohjois-Karjalassa (9,5 %).

Vähiten kuolinpesämuotoista metsänomistusta on Keski-Pohjanmaalla (6,4 %), Kanta-Hämeessä (7 %), Pohjanmaalla (7,1%) ja Etelä-Pohjanmaalla (7,2 %). Nämä maakunnat ovat vahvoja maatalousmaakuntia. 

– Jatkavilla maatiloilla metsänomistus vaihtuu yleensä nuoremmalla iällä. Saattaa olla niin, että maanviljelijöiden esimerkki vaikuttaa samansuuntaisesti myös alueen muihin metsänomistajiin, Pajula arvioi.