Hirvivahinkokorvausten määrä laski edelleen

Hirvieläinten aiheuttamia metsävahinkoja korvataan metsänomistajille tänä vuonna noin 1,3 miljoonalla eurolla. Korvausten määrä on ollut nyt pari vuotta laskussa. Viime vuonna korvauksia maksettiin 1,4 miljoonaa euroa. Suomen metsäkeskus maksaa korvaukset metsänomistajille helmikuun aikana.

Metsänomistajat hakivat vuonna 2020 korvauksia hirvieläinten aiheuttamista vahingoista edellisvuotta vähemmän. Hirvivahinkokorvauksia maksetaan tänä vuonna kaikkiaan 1,3 miljoonaa euroa.

Eniten korvauksia maksetaan Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Kainuun maakuntiin. Edellisvuoteen verrattuna korvausmäärä kasvoi eniten Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä. Korvaukset vähenivät eniten Pohjois-Savossa ja Keski-Pohjanmaalla.

Suomen metsäkeskus maksaa hirvieläinvahinkokorvaukset metsänomistajille helmikuun aikana. Korvaushakemusten käsittely alkoi heti vuodenvaihteen jälkeen.

Vahinkoja taimikoissa aiheuttavat hirvien lisäksi esimerkiksi valkohäntäkauriit. Viime vuodelta hirvieläinvahingoista on ensimmäistä kertaa saatu lajikohtaista tietoa. Selvästi eniten metsävahinkoja aiheuttivat hirvet.

Valkohäntäkauriiden aiheuttamien vahinkojen osuus koko maan korvauspinta-alasta oli vain 0,6 prosenttia. Tietyillä alueilla valkohäntäkauriiden tuhojen osuus oli kuitenkin merkittävä. Lähes kaikki arvioidut valkohäntäkauriiden tuhot sijaitsivat Pirkanmaalla. Yksittäisiä valkohäntäkauristuhoja arvioitiin myös Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla.

Vahinkoja myös vasta istutetuissa taimikoissa

Hirvituhoja esiintyy tyypillisesti noin kolmen metrin mittaisissa mäntytaimikoissa. Hirvet syövät puuntaimien oksia, latvuksia ja kuorta sekä katkovat puunrunkoja, mikä heikentää taimikon kasvua.

- Kolmen viime vuoden aikana vahinkoarvioita on tehty myös lukuisissa taimikoissa, joissa taimet on istutettu samana tai edellisenä vuonna. Vähälumiset talvet ovat todennäköisesti syynä näihin tuhoihin. Lumi ei ole suojannut puuntaimia hirviltä, sanoo kehittämisasiantuntija Heikki Kuoppala Suomen metsäkeskuksesta.

Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa hirvituhot ovat lisääntyneet myös taimikkovaihetta varttuneemmissa männiköissä. Näitä tuhoja esiintyy varsinkin karuilla mailla, missä mäntyjen paksu kaarna ei yllä kovin korkealle ja hirvet ylettyvät talvihangilla syömään männyn ohuempaa hilsekaarnaa.