Ympäristötuki ja vapaaehtoinen suojelu kiinnostavat metsänomistajia
Metsänomistajille maksettiin viime vuonna noin 8,1 miljoonaa euroa ympäristötukea korvauksena metsien määräaikaisesta suojelusta. Luonnonhoitotöihin valtion kemera-varoja käytettiin noin 0,9 miljoonaa euroa. Nuorten metsien hoitoon, suometsien hoitoon, metsäteihin ja terveyslannoituksiin kemera-tukea maksettiin yhteensä 37 miljoonaa euroa.
Metsänomistajat solmivat viime vuonna noin 1 250 ympäristötukisopimusta, joilla suojeltiin yhteensä noin 3 600 hehtaaria metsää kymmenen vuoden määräajaksi.
Yleisimpiä suojeltuja kohteita olivat rehevät ja puustoiset metsät, kuten lehdot ja korvet, pienvesien välittömät lähiympäristöt sekä monimuotoisuudelle merkittävät kangasmetsät.
Mainos päättyy
Ympäristötuelle olisi ollut käyttöä määrärahoja enemmän ja osa metsänomistajien hakemuksista siirtyi maksuun tälle vuodelle.
– Ympäristötuen kysyntä kertoo siitä, että metsänomistajat haluavat turvata arvokkaita luontokohteita. Ympäristötuki on myös yksi tulonlähde metsänomistajalle. Moni metsäalan toimija on jo ottanut palveluntarjontaansa ympäristötukihakemusten valmistelun perinteisten metsäpalveluiden rinnalle, sanoo luonnonhoidon johtava asiantuntija Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskuksesta.
Ympäristötukea ja luonnonhoidon rahoitusta on lisätty edelleen. Tänä vuonna määrärahoja on käytössä yhteensä 15,8 miljoonaa euroa, joka on lähes kaksinkertainen määrä verrattuna viime vuoden rahoitukseen. Lisäksi Helmi-ohjelman toteutukseen on myönnetty 1,7 miljoonaa euroa.
Metsäkeskus myöntää ympäristötukea metsänomistajille korvauksena metsän määräaikaisesta suojelusta. Ympäristötukisopimuksella metsänomistaja sitoutuu jättämään arvokkaan luontoympäristön hakkuiden ja metsänhoitotöiden ulkopuolelle 10 vuodeksi. Luonnonhoidon tukea myönnetään esimerkiksi monimuotoisuutta edistäviin kulotuksiin, elinympäristöjen hoitoon ja kunnostukseen sekä vesiensuojeluun.
Metsänhoitotöitä tehtiin kemera-tuella selvästi edellisvuosia vähemmän
Nuorten metsien hoitoon, suometsien hoitoon, metsäteihin ja terveyslannoituksiin käytettiin valtion kemera-tukea viime vuonna noin 37 miljoonaa euroa. Varoja jäi käyttämättä 20 miljoonaa euroa.
Mainos päättyy
Kemera-tuella tehtiin nuoren metsän hoitotöitä 113 000 hehtaarin alalla koko maassa. Määrä oli vain 70 prosenttia siitä, kuinka paljon metsänhoitotöitä olisi ollut mahdollista tehdä tuella. Viime vuonna nuoria metsiä hoidettiin vähiten koko nykyisen, vuonna 2015 alkaneen kemera-tukijärjestelmän aikana.
Pohjois-Savossa nuorten metsien hoidon kemera-tuesta käytettiin 80 prosenttia, Lapissa ja Kainuussa 74 prosenttia. Vähiten metsänhoidon tukea hyödynnettiin Uudellamaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Uudellamaalla tukipotista käytettiin 62 prosenttia ja Keski-Pohjanmaalla 58 prosenttia. Nuorten metsien hoitotöihin maksettiin viime vuonna tukea kaikkiaan 30,2 miljoonaa euroa.
Suometsien hoitoon tukea käytettiin 1,8 miljoonaa euroa, metsäteiden rakentamiseen ja perusparannuksiin 3,4 miljoonaa euroa ja terveyslannoituksiin 1,5 miljoonaa euroa. Suometsien hoidon tuesta käytettiin 45 prosenttia, metsäteiden tuesta 25 prosenttia ja terveyslannoitusten tuesta 49 prosenttia.
