Ajankohtaista

Ympäristötuki kiinnostaa – metsänhoitotukien käyttö sukeltaa edelleen

Rottne harvesteri

Suomen metsäkeskus on alkuvuoden aikana solminut metsänomistajien kanssa ympäristötukisopimuksia selvästi aiempia vuosia enemmän. Huhtikuun loppuun mennessä ympäristötukea oli maksettu metsänomistajille 2,9 miljoonaa euroa, mikä on 40 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan. Metsänhoitotöihin maksettu kemera-tuki oli puolestaan 7,1 miljoonaa euroa, mikä on 28 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden tammi-huhtikuussa.

Tukimaksut varttuneiden taimikoiden hoitoon ovat vähentyneet noin 40 prosenttia edellisvuodesta ja 60 prosenttia vuodesta 2020. Pienpuun korjuualueiden ja suometsänhoidon tukimaksut ovat vähentyneet noin kymmenyksen, mutta metsäteiden perusparannuksen tukimaksut 85 prosenttia. Terveyslannoituksen työt ovat edellisvuosista selvästi kasvamassa.

Muutamissa maakunnissa metsänomistajat ovat hakeneet metsänhoitotöihin kemera-tukea lähes viime vuoden tahdissa. Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä, Varsinais-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla vähennys on alle 10 prosenttia. Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla vähennystä on puolestaan reilusti yli kolmanneksen.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

– Metsänhoitotöissä voidaan ahkeralla työllä vielä päästä viime vuoden tasolle, jolloin kemera-tukien käyttö olisi tänä vuonna 37–44 miljoonaa euroa. Varoja on tälle vuodelle käytettävissä 57,1 miljoonaa euroa, sanoo hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen Suomen metsäkeskuksesta.

Nuoren metsän hoidon tukiehtoihin ja tukitasoon tulee kesäkuun alusta lähtien muutoksia, jotka lisäävät metsänhoitotöiden ja pienpuun keruun kannattavuutta. Tuki nousee 450 euroon hehtaarilta, jos nuoren metsän hoidon yhteydessä kerätään pienpuuta. Aiemmin vastaava tuki on ollut 430 euroa hehtaarilta.

Ympäristötuen käyttö on edelleen voimakkaassa kasvussa

Luonnonhoitovaroja on maksettu metsänomistajille ja luonnonhoitohankkeita toteuttaville toimijoille kiivaasti alkuvuodesta. Huhtikuun loppuun mennessä luonnonhoitovaroja oli maksettu noin 3,2 miljoonaa euroa, mikä on noin 45 prosenttia viime vuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän.

Erityisesti kasvussa on edelleen ympäristötukien käyttö. Ympäristötukia on maksettu alkuvuodesta noin 2,9 miljoonaa euroa. Ympäristötukisopimuksella metsänomistaja sitoutuu jättämään arvokkaan luontoympäristön hakkuiden ja metsänhoitotöiden ulkopuolelle 10 vuodeksi ja saa korvauksen siitä.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Yleisimpiä alkuvuonna rahoitettuja ympäristötukikohteita ovat olleet vanhat ja runsaslahopuustoiset kangasmetsät, joita on ollut noin 35 prosenttia kohteista. Seuraavaksi yleisimpiä ovat olleet pienveden välittömät lähiympäristöt, joita on ollut noin 30 prosenttia kohteista ja korvet, joita on ollut noin 13 prosenttia kohteista.

Luonnonhoitohankkeisiin tukea on huhtikuun loppuun mennessä maksettu noin 270 000 euroa.

Kemera-tuki kannattaa hyödyntää

Valtion kemera-tukea metsänhoitotöihin saa vuosittain noin 70 000 metsänomistajaa. Viime vuonna Metsäkeskus maksoi kemera-tukia metsänomistajille puuntuotantoon 42,3 miljoonaa euroa ja metsäluonnonhoitoon 9,8 miljoonaa, josta ympäristötukia oli 9,3 miljoonaa euroa.

Kemera-tukea voi hakea taimikon varhaishoitoon, nuoren metsän hoitoon ja pienpuun korjuuseen, suometsien hoitoon, metsäteiden kunnostukseen ja rakentamiseen ja terveyslannoitukseen. Tukea myönnetään myös luonnonhoitotöihin ja ympäristötukena metsänomistajille.

Taimikon varhaishoidon sekä nuoren metsän hoidon ja pienpuun korjuun tukihakemus kannattaa täyttää Metsään.fi-palvelussa. Metsään.fi-palvelussa metsänomistaja voi käynnistää myös suojeluselvityksen.

Energiaa metsästä -kampanja alkaa

Metsäkeskus edistää nuoren metsän hoitoa ja pienpuun korjuuta tänä vuonna Energiaa metsästä -kampanjalla.

– Nuoren metsän hoidolla voidaan turvata kasvatettaville puille riittävä kasvutila. Työn yhteydessä on suositeltavaa huomioida monimuotoisuus esimerkiksi jättämällä lehtipuustoa ja riistatiheikköjä sekä säästämällä lahot ja kuolleet puut. Nuoren metsän hoidon yhteydessä on mahdollisuus kerätä pienpuuta, jota voidaan ohjata energiakäyttöön. Metsäenergialla on jatkossa kasvava merkitys osana energiansaannin huoltovarmuutta ja omavaraisuutta, toteaa metsänhoidon asiantuntija Juha Tuononen Suomen metsäkeskuksesta.