Polttoaineveron korotus ei yksittäisenä toimena riitä autokannan uudistamiseen

Valtiovarainministeriön johtama virkamiestyöryhmä on valmistellut ehdotuksen liikenteen verotuksen uudistamiseksi. Tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä ja kartoittaa liikenteen verokertymää tulevaisuudessa, kun ajoneuvojen energiatehokkuus paranee ja sähkö ja uusiutuvat polttoaineet yleistyvät polttoaineena. Työryhmä ehdottaa polttoaineveron nostoa ja vuosittaisen ajoneuvoveron kevennystä ja avaa myös mahdollisuuksia autokannan kierron nopeuttamiseen. Ehdotuksesta on vielä pitkä tie veromuutosten valmisteluun ja poliittinen keskustelu vaihtoehdoista on vasta alkamassa.

Verotulot laskisivat päästöjen vähentyessä suhteellisesti samalle tasolle kuin Ruotsissa

Työryhmän arvion mukaan valtion verokertymä alenisi vuosina 2021–2030 reaalisesti noin 1,7 miljardilla eurolla, jos liikenteen verotukseen ei tehtäisi muutoksia. Kehityksen taustalla on päästöjen väheneminen, joka on myös yksi liikenteen verotuksen tärkeistä tavoitteista. Uusien autojen polttoaineenkulutus on alentunut selvästi ja käyttövoimamurroksen edetessä fossiilisia polttoaineita kevyemmin verotetut sähkö, kaasu ja biopolttoaineet yleistyvät.

- Päästöjen vähenemisestä ja käyttövoimamurroksesta johtuva verokertymän aleneminen toisi liikenteen verotason lähelle Ruotsin tieliikenteen verotasoa, joka on kansantalouden kokoon suhteutettuna nykyisin noin 40 prosenttia Suomea alempi, arvioi toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä.

Polttoaineveron korotus ei ole oikotie päästövähennyksiin

Polttoainevero edustaa nykyisistä veroista suorimmin ns. käytön verotusta, joka kohdistuu suoraan liikkumisen kustannuksiin. Työryhmä päätyykin ehdottamaan polttoaineveroon 10–11 sentin korotusta päästöjen vähentämiseksi. Jatkossa polttoainevero ehdotetaan sidottavaksi indeksiin, jolloin sen tasoa korotettaisiin säännöllisesti yleisen kustannustason kasvaessa. Indeksiin sitominen rakentaisi polttoaineveron korotuksesta automaatin, joka nostaisi polttoaineveroa vuosittain noin 120 miljoonalla eurolla. Tämä tarkoittaisi 2–3 sentin litrahinnan korotusta liikennepolttoaineiden pumppuhintoihin vuosittain.

Polttoaineveron korotusta ehdotetaan kompensoitavan alentamalla ajoneuvoveroa. Polttoaineen hinta heijastuu kuitenkin liikkumismahdollisuuksiin ajoneuvoveroa enemmän ja polttoaineveron tulonjakovaikutukset ovat useiden tutkimusten mukaan vinoutuneet, ja ne kohdistuvat erityisesti paljon ajaviin alemman tuloluokan talouksiin.

Polttoaineveron korotus heikentäisi elinkeinoelämän kilpailukykyä nostamalla kuljetuskustannuksia, sillä raskaalla kalustolla ei ole ajoneuvoveroa, jolla korotus voitaisiin kompensoida. Polttoaineverotuksen yhteiskuntataloudelliset kustannukset ovat suhteellisen korkeat ja raskaan liikenteen verotaakka kasvaisi noin 170 miljoonalla eurolla.

- Liikenne- ja kuljetusalan päästöjen vähentämistä selvittäneiden tiekarttojen perusteella päästöjen vähentäminen ei edellytä polttoaineveron korotuksia, sillä tieliikenteen päästöihin sidottu vero-ohjaus on jo nykyisellään tuntuva, muistuttaa toimitusjohtaja Pekka Rissa Autoalan Keskusliitosta.

Autokannan kierron nopeuttaminen edellyttäisi myös keskipäästöisten autojen autoveron alentamista

Työryhmä ehdottaa hankinnan yhteydessä perittävän autoveron poistamista täyssähköautoilta ja autoveron maltillista alentamista lataushybrideillä. Autoveron alennus kompensoitaisiin maltillisella ajoneuvoveron korotuksella. Ehdotus on oikeansuuntainen ja periaatteellisesti tärkeä, koska se poistaisi autoveron kokonaan päästöttömiltä autoilta ja on askel kohti autokannan kiertoa hidastavan autoveron hallittua poistoa. Autoveroa tulisi alentaa hallitusti myös keskipäästöisillä autoilla, jotta autokannan kiertoa voitaisiin nopeuttaa.

Autoveron poistaminen sähköautoilta ei poistaisi sähköautojen hankintatuen tarvetta, sillä niiden hinta on vielä lähivuosina merkittävästi polttomoottoriautoja korkeampi. Lähivuosien aikana Suomessa tulisi harkita Ruotsissa käytössä olevan bonus-malus-mallin käyttöönottoa. Bonus-malus-malli yhdistää hankintatuen auto- ja ajoneuvoverotukseen, jolloin verotus tukisi sekä vähäpäästöisten autojen hankintaa että autokannan nykyistä nopeampaa uusiutumista.

Dieselin alemmasta verokannasta luopuminen edellyttäisi veron palautuksia ammattiliikenteelle

Dieselin alemmasta verokannasta luopuminen nostaisi dieselin hintaa noin 26 sentillä litralta. Käyttövoimaveron poistaminen kompensoisi verotason korotuksen henkilöautoilijoilta ja osin myös pakettiautoilta, mutta kuorma-autoliikenteessä kustannukset kasvaisivat merkittävästi.

Hyötyliikenteessä vaihtoehtoja dieselille ei vielä ole tarjolla samalla tavoin kuin henkilöautoliikenteessä. Sähkökäyttöisten paketti- ja kuorma-autojen valikoima on vielä pieni. Paketti- ja kuorma-autokannassa käyttövoimamurros on vasta alkumetreillään ja sähköautojen käytettävyyttä hyötyajonevoilla rajoittaa rajallinen pikalatausinfra, joka ei vielä täysimääräisesti palvele jakeluliikennettä. Raskaimmissa kuorma-autoissa tie sähköistymiseen on pitkä ja aukeaa näillä näkymin vasta polttokennojen ja kestävän vetytalouden myötä.

Kilometriveron mahdollisuudet on ajankohtaista selvittää

Kilometriveron etuna polttoaineveroon nähden on, että sen taso voisi vaihdella ajan ja paikan mukaan, jolloin se voitaisiin kohdentaa alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisemmin kuin polttoainevero tai vuosittainen ajoneuvovero. Kilometrivero antaa mahdollisuuksia myös tavaraliikenteen verotukseen siten, että elinkeinoelämälle ei kohdistu kilpailukykyä heikentäviä lisäkustannuksia.

Kilometriveron käyttöönottoa valmistellaan tällä hetkellä monissa maissa. Sen käyttöönotosta on myös Suomessa perusteltua tehdä selvitys.

Kilometrivero tulisi toteuttaa siten, että se korvaisi kokonaan autoveron sekä osittain myös vuosittaisen ajoneuvoveron sekä polttoaineveron. Verotaso olisi lisäksi perusteltua porrastaa päästötason mukaan. Kilometriveroon siirtymisen ei ole Norjassa ja Ruotsissa arvioitu olevan perusteltua ennen kuin autokannan sähköistyminen on edennyt pitkälle, koska edulliset käyttökustannukset ovat yksi tärkeimmistä sähköauton suosiota lisäävistä tekijöistä.