Metsäkoneenkuljettajat uudessa luonnonhoidon ja jatkuvan kasvatuksen pilottikoulutuksessa – tulokset lupaavia

Neljällä eri paikkakunnalla järjestetyt koulutukset koostuivat verkko-opinnoista ja lähiopetuksesta. Itsenäinen verkko-opiskelu sujui mainiosti ja opiskelijoiden mielestä lähipäivien parasta antia oli ajatustenvaihto maastossa muiden kuljettajien ja kouluttajien kanssa. Opiskelijat olivat erityisen kiinnostuneita jatkuvan kasvatuksen menetelmistä – kouluttajille aihe oli pääosin uutta opetettavaa.

Jatkuvan kasvatuksen hakkuille on odotettavissa lisääntyvää kysyntää ja talousmetsien luonnonhoitoon tarvitaan lisää satsauksia. Laadukkaasti toteutetut hakkuut vaativat osaamista leimikon suunnittelijoilta ja hakkuukoneen kuljettajilta. TTS Työtehoseura pilotoi syksyllä 2021 näihin aiheisiin keskittyvää uudenlaista koulutusta noin 20:lle työelämässä olevalle metsäkoneenkuljettajalle. Koulutukset käynnistettiin kohderyhmän tarpeet huomiovilla verkko-opinnoilla, joihin sisältyi tiiviitä luettavia teoriaosuuksia, podcastien kuuntelua ja 360-kuvatehtävien suorittamista.

- Opiskelijoiden kommenttien perusteella itseopiskelu verkossa koettiin pääosin hyödyllisenä ja teknisesti helppona. Kertauksen lisäksi opittiin uuttakin asiaa, ja verkko-opiskelumateriaalille annettiin kiitettävä arvosana. Asiapitoisia podcasteja oli mahdollista kuunnella esimerkiksi hakkuukoneen ohjaamossa työn ohessa, mutta haastavinta raskaan työn tekijöille oli löytää riittävästi aikaa muuhun itseopiskeluun työpäivän päätyttyä, kertoo TTS Työtehoseuran asiantuntija Jim Antturi.

Jatkuvan kasvatuksen hakkuissa riittää vaikeuskerrointa

Koulutukseen sisältyi kaksi lähiopetuspäivää, ja niitä järjestettiin neljällä paikkakunnalla yhteistyössä kumppanien kanssa: Riveria järjesti lähiopetuksen Pohjois-Karjalassa, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu Pirkanmaalla, WinNova Satakunnassa ja TTS Työtehoseura Uudellamaalla. Lähipäivissä keskusteltiin jatkuvan kasvatuksen hakkuista ja luonnonhoidosta, tehtiin simulaattoritehtäviä ja vierailtiin metsäkohteilla.

Metsäkoneenkuljettajien mielestä mielekkäintä oli maastokohteilla oppiminen ja siellä tapahtuvat keskustelut. Metsäkohteet painottuivat opiskelijoiden kiinnostuksesta johtuen jatkuvan kasvatuksen hakkuumenetelmin käsiteltyihin tai käsiteltäviin kohteisiin. Kouluttajien johdolla suoritetut keskustelut mahdollistivat oman ajattelun haastamisen ja vertaisoppimisen muiden osallistujien kanssa. Simulaattoriharjoitusten sisältöjä pidettiin periaatteen tasolla hyvinä ja havainnollistavina, mutta haasteina koettiin esimerkiksi erot oikeaan koneeseen verrattuna ja hallinnan opetteluun kuluva aika.

- Monet metsäkoneenkuljettajat kertoivat joutuneensa tekemään jatkuvan kasvatuksen hakkuita ilman tähän liittyvää koulutusta ja kunnollista ohjeistusta. Isojen puiden kaataminen aluskasvustoa säästäen on haastavaa, normaalia harvennustyötä hitaampaa ja vaatii kuljettajalta kokemusta ja kykyä huomioida monia hakkuutapaan ja kasvupaikkaan liittyviä tekijöitä, kuten poistettavien puiden vaikutusta vesitalouteen. Pilottikoulutuksen perusteella näyttää siltä, että lisäkouluttautumiselle on kysyntää, painottaa TTS Työtehoseuran asiantuntija Juhani Piekkala.

Kouluttajat uuden äärellä

Kurssin järjestäminen mahdollisti myös usealle kouluttajalle ensikosketuksen jatkuvan kasvatuksen hakkuumenetelmien kouluttamiseen. Perustutkintojen opintoihin ei sisälly laajemmin aiheen käsittelyä. Kaiken kaikkiaan luonnonhoitoon liittyvät teemat koettiin eniten kertaaviksi, mutta jatkuvan kasvatuksen hakkuumenetelmiin liittyvä osio sisälsi erityisesti uutta tietoa. Valtakunnallisesti myös luonnonhoito-osaamisen kertaamiselle on tarvetta, sillä talousmetsissä tehtävän luonnonhoidon laadun arvioinnin ja metsäsertifiointijärjestelmien auditointitulosten perusteella toimintaa on edelleen mahdollista parantaa.