Puutavara-autoilu

Kevyt kalusto valttia pitkillä matkoilla

Ruotsin myrskyajoissa on mukana puolisentoista sataa suomalaisautoa. Osa on suoraan metsäyhtiöiden, Södran, Sveaskogin, Sydvedin jne. töissä, osa ajaa Scanweld Forestin väreissä pitkälti samojen asiakkaiden puita. Nykyiset sopimukset jatkuvat valtaosin syksyyn ja ehkä pitempäänkin, sillä ulkomaisten autojen poikkeuslupaa myrskypuun ajossa halutaan jatkettavaksi ainakin vuoden loppuun.

Juha Pyrrö
Juha Pyrrö Kemijärveltä on Ruotsissa matkassa kolmella autolla, joista yksi on kevyt siirtoauto. Se pääseekin oikeuksiinsa, sillä ajomatkat ovat pitkiä, yleisesti yli 300 kilometriä.

Viimetalvisen Per -myrskyn pahimmat tuhoalueet osuivat kahdelle alueelle. Etelä-Ruotsiin parin vuoden takaisen Gudrun –myrskyn pystyyn jättämiin metsiin sekä vähän pohjoisemmaksi, Vänern ja Vättern -järvien väliselle ”kannakselle”. Suomalaisia on molemmilla alueilla.

Etelä-Ruotsissa ajot ovat samantyyppistä kuin aiemminkin, siellä puuta ajetaan tehtaiden, sahojen, junien ja satamien lisäksi myös vesivarastoihin. Etelästä löytyvät pitkät pinot tienvarsilla, siellä tuhoalueet olivat yhtenäisemmät.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Toisin on pohjoisempana. Myrsky napisteli puita nurin paljon, mutta lukuisilla pienillä alueilla. Isoja yhtenäisiä myrskyaukkoja tai pitkiä pinoja on lähes turha silmiinsä yrittää löytää. Täällä ei puuta ajeta juurikaan terminaaliin, vaan suoraan käyttöpaikoille. Se tietää pitkiä jopa yli 350 kilometrin ajomatkoja. Pitkillä ajomatkoilla kevyet siirtoautot pääsevät oikeuksiinsa.

Juha Pyrrö suuntaa maantielle Kristinehamnin teollisuusalueelta Scanweldin pihasta. Scanweldin korjaamolla on joka lauantain suomalaisautoilijoiden yhteinen huoltopäivä.

Ensimmäinen kerta

Kemijärveläinen Juha Pyrrö on ensimmäistä kertaa Ruotsissa. Hän on matkassa kolmella autolla, niistä yksi kevyt yhdistelmä, jolla pääsee jopa 46 tonnin kuormakokoihin. Pyrrön ajomatkat ovat ensimmäisen kuuden viikon aikana olleet jopa 350 kilometriä. Juhalla on kokemusta puunajosta 16 vuotta.

- Olin Peltoperän Jampalla kuskina, kunnes 2002 perustin oman yrityksen. Aloitin yrittämisen Venäjän ajossa, nyt on sopimus Metsähallituksen kanssa, Pyrrö kertoo.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Juha lähti Ruotsiin ja Scanweldin ajoihin huhtikuun puolivälin paikkeilla. Hän kiittelee entistä työnantajaansa ja nykyistä yhteistyökumppaniaan Jarmo Peltoperää.

- Jamppa ”lainasi” kuskeja ja hän hoitaa tällä aikaa Suomessa myös meidän Metsähallituksen ajomme – muutaman kuorman viikossa.

Kesäkuun alussa Pyrrön töissä oli Ruotsissa Juhan itsensä lisäksi neljä kuljettajaa.

- Kahta vuoroa ei tällä pysty ajamaan aivan täydellä teholla, varsinkaan näin pitkillä ajomatkoilla, sillä tehtaat menevät kiinni klo 22, viimeistään klo 24.

Juha on ensimmäisten viikkojen aikana ehtinyt havaita eron suomalaisen ja ruotsalaisen puunajokulttuurin välillä.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

- Vähän erilainen mentaliteetti täällä tuntuu olevan. Viikonloppuina täkäläiset eivät juurikaan aja ja pääosin vain yhtä vuoroa. Taitaa olla niin, että yrittäjien taloudellinen tilanne on sen verran parempi, ettei tarvitse ajaa enempää.

- Jaa että mitäkö täällä kaipaa. No ainakin kotimaista musiikkia, radiosta kun ei paljon iloa ole. Ensimmäiset neljä viikkoa kuuntelin samaa Souvareiden levyä, nyt valikoima on jo laajempi. Perhettä on tietysti ikävä, myöntää mies päivänä, jolloin Suomessa vietetään koulujen päättäjäisiä. Porukka tulee onneksi tänne pariksi viikoksi kesälomareissulle.

Ruotsin suurten järvien Vänernin ja Vätternin alueella puuta ei ole juurikaan varastoitu, vaan se on ajettu suoraan käyttöpaikoille tai juniin. Sahojen ja tehtaiden laanit ovat pullistelleet puuta siinä määrin, että vastaanottoa on aika ajoin rajoitettu. Stora Enson Skoghallin tehtaalle ja Grumsin sahalle on myös puuta riittänyt.