PTT-ennuste: Suomen puunkorjuussa ja puumarkkinoilla on edessä kiireisiä vuosia – hakkuut nousevat ennätystasolle

Suomen metsissä on edessä kiireiset ajat, kun Venäjän puuntuontia aletaan korvata kotimaisella puulla, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n metsäalan ennuste. Metsäteollisuuden puun käytön lasku tänä vuonna antaa kuitenkin hieman hengähdysaikaa. Hakkuumäärät kasvavat ensi vuonna lähes 70 miljoonan kuutiometriin, ja myös puun kauppamäärät ja hinnat nousevat.

Venäjän hyökkäyssodan yksi suurimmista vaikutuksista Suomen metsäsektoriin on puun tuonnin tyrehtyminen. Venäjältä tuotiin yhdeksän miljoonaa kuutiometriä puuta viime vuonna, ja sen osuus tuontipuumäärästä oli 75 prosenttia. Tuonti oli pääosin koivukuitupuuta ja haketta. Edessä on venäläisen puun korvaaminen osin Suomen metsistä ja osin lisäämällä tuontia muualta, kuten Baltiasta.

- Tänä vuonna tilannetta helpottaa se, että massateollisuuden puunkäyttö supistuu kymmenyksellä tuotantokapasiteetin leikkausten ja UPM:n työtaistelun takia. Puutuoteteollisuus sen sijaan lisää hieman tuotantoaan ja puunkäyttöään, sanoo tutkimusjohtaja Paula Horne.

Lisäksi viime vuonna hakkuut ylittivät arvioidun puunkäyttömäärän, joten puuta on jonkin verran varastossa.

Ensi vuonna metsäteollisuuden tuotanto kasvaa, joten puunkäyttö lisääntyy lähes kahdeksan prosenttia eli noin viisi miljoonaa kuutiometriä. Jos Venäjän tuonti on edelleen jäissä, lisätarve kohdistuu pääosin kotimaan puunkorjuuseen. Toimintaympäristön epävarmuutta lisää EU:n ehdotukset metsiä koskien.

Kaikkiaan hakkuumäärät kasvavat tänä vuonna kolmella prosentilla ja ensi vuonna saman verran. Yhdessä lisääntyneen energiapuuhakkuun kanssa puunkorjuu nousee todennäköisesti yli suurimman ylläpidettävän hakkuukertymän, 80,5 miljoonaa kuutiometriä.

Vuoden 2022 pystykauppamäärä yksityismetsistä kuitenkin laskee hienoisesti viime vuodesta, koska silloin puumarkkinat olivat poikkeuksellisen vilkkaat. Ensi vuonna kauppamäärät nousevat liki neljä prosenttia tuontipuun korvaamisen ja tuotannon lisäyksen takia. Myös kuitupuun kauppa erityisesti Pohjois-Suomessa vilkastuu.

Puun hinnat nousevat ja bruttokantorahatulot kasvavat

Tukkien vuotuinen keskihinta pystykaupoissa nousee tänä vuonna hieman viime vuoteen verrattuna, mutta jää selvästi alle PTT:n ennustaman viiden prosentin inflaation. Kehitys heijastaa sahatavaran korkeita vientihintoja. Ensi vuonna havutukkien keskihinnat puolestaan laskevat, kun sahatavarahinnat putoavat selvästi tämänhetkisistä huippulukemista.

Kuitupuiden vuotuiset keskihinnat nousevat tänä vuonna noin kolme prosenttia viimevuotista korkeammiksi. Kehitys jatkuu lähes samansuuruisena ensi vuonna kysynnän lisääntyessä.

Yksityismetsien bruttokantorahatulot nousivat viime vuonna lähes kolmanneksen hakkuu- ja kauppamäärän kasvun ja puun hinnannousun myötä. Yksityismetsien kantorahatulot nousivat lähes 2,4 miljardiin euroon. Tänä vuonna bruttokantorahatulot kasvavat edelleen noin kolme prosenttia hakkuiden lisääntymisen myötä, vaikka puun keskihinnassa on pientä laskua. Tulot ylittävät 2,4 miljardia euroa.

Energiateollisuudessa haketta pitää korvata myös turpeella

Venäjän tuontihake energiakäyttöön tullaan tänä ja ensi vuonna korvaamaan kotimaisella metsähakkeella, metsäteollisuuden sivutuotepuulla ja turpeella. Venäjän osuus Suomen hakkeen tuonnista oli yli 80 prosenttia vuonna 2020. Tuonnin päättyminen kasvattaa kotimaisen metsähakkeen ja metsäteollisuuden sivutuotepuun kysyntää, mikä johtaa niiden hinnan ja siten lämpö- ja voimalaitosten polttoainekustannusten nousuun.

Myös turvetta tarvitaan, koska kotimainen hake ja metsäteollisuuden sivutuotepuu ei riitä kokonaan kattamaan lisääntynyttä kysyntää.