Yhteismetsäomistuksen kasvu jatkuu

Yhteismetsäomistuksen suosio ei näytä hiipumisen merkkejä. Yhteismetsien määrä ja pinta-ala kasvoivat jälleen vahvasti viime vuonna. Kymmenen vuoden ajanjaksolla yhteismetsäomistuksen kehityksessä on nähtävissä suuria maakuntakohtaisia eroja.

Yhteismetsien kokonaispinta-ala Suomessa on noin 800 000 hehtaaria. Yli 70 prosenttia yhteismetsistä sijaitsee Pohjois-Suomessa. Pohjoisessa on ollut hyvät mahdollisuudet yhteismetsäomistuksen kasvuun ja siellä yhteismetsien pinta-ala onkin kasvanut eniten edellisen kymmenen vuoden aikana. Sen sijaan yhteismetsien suhteellinen pinta-alan kasvu on ollut ylivoimaisesti suurinta Etelä-Savossa. Vaatimattominta kehitys on ollut Varsinais-Suomessa.

Omia metsiä liitetään yhteismetsiin entistä enemmän

Uusia yhteismetsiä on viime aikoina perustettu noin 35 vuosittain. Kuluvan vuoden alussa Suomessa oli kaikkiaan 568 yhteismetsää. Monelle metsänomistajalle oman metsän liittäminen johonkin olemassa olevaan yhteismetsään on järkevä vaihtoehto. Metsänomistajien omien metsien liittäminen yhteismetsiin onkin kasvanut selvästi.

– Metsänomistajien kannattaa selvittää, olisiko yhteismetsäomistus itselle sopiva omistustapa ja mitä hyötyjä tai haittoja siinä olisi metsänomistusmuotona, sanoo metsätilarakenteen asiantuntija Jukka Matilainen Suomen metsäkeskuksesta.

Ensimmäiset yhteismetsien yhdistymiset ovat parhaillaan käynnissä Etelä-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Pieniä yhteismetsiä on Suomessa lukumääräisesti paljon, joten vastaavanlaisia yhdistymisiä on odotettavissa myös jatkossa. Yhdistymisen hyötyjä ovat muun muassa yhteismetsän hallinnon keskittäminen ja operointi entistä suuremmilla pinta-aloilla, jolloin toiminnan kannattavuus paranee.