Kulotuskoulu aloitti Ruokolahdella

Metsäpaloilla ja metsänhoidollisella kulotuksella on metsän monimuotoisuutta ja metsän terveyttä edistäviä vaikutuksia. Siitä huolimatta metsänhoidollisten kulotusten määrä on romahtanut 2000-luvulla. Myös metsäpalojen määrä on vähentynyt — luonnolle suotuisista vaikutuksista huolimatta hallitsematon metsäpalo ei ole toivottu vieras kenenkään metsämaalla. Vaihtoehtona on uudistusalojen kulottaminen sekä luonnonhoidolliset kulotukset, joissa poltetaan vielä pystyssä olevaa metsää.

Metsäkeskuksen kolmivuotisen Kulotuskoulu-hankkeen tavoitteena on kääntää Kaakkois-Suomen kulotusten ja luonnonhoidollisten polttojen määrä kasvuun lisäämällä metsäalan toimijoiden ja maanomistajien kulotustietoutta ja -osaamista. Samalla pystytään myös parantamaan metsäpalojen torjuntavalmiutta. Kohderyhmänä ovat sekä metsänomistajat että metsäammattilaiset. Hanketta rahoitetaan Manner-Suomen maaseutuohjelman ja Metsämiestensäätiön tuella sekä muulla yksityisellä rahoituksella. Hankkeen toimesta kolmantena vuonna kulotetaan yhteensä noin 11 hehtaaria (uudistusalaa metsän- ja luonnonhoidollisena kulotuksena).

Tornatorin vuotuiset kulotustavoitteet ovat korkealla: kesällä 2022 Tornator kulottaa noin 50 hehtaaria uudistusaloja ja säästöpuuryhmiä. Yhtiön kulotukset painottuvat Itä- ja Pohjois-Suomeen, vaikka metsätiloja on myös keskisessä ja eteläisessä Suomessa. Osasyy epätasaiseen kulotusjakaumaan on se, ettei kulotustaitoisia yhteistyökumppaneita löydä helposti.

- Yhteistyö Kulotuskoulun kanssa on ollut todella antoisaa ja lisännyt Tornatorin kulotusvalmiutta ja metsäpalojentorjunnan osaamista, kertoo Tornatorin kulotusvastaavana toimiva Saara Pihlman.
- Metsänhoidollisen kulotuksen lisäksi saimme tänä keväänä kulotettua Ruokolahdella myös paahderinnettä, jonka monet kuloriippuivaiset lajit hyötyvät tai suorastaan vaativat luonnonhoitotoimia menestyäkseen.

Kulotuskoulun projektipäällikkö Juho Kokkonen on tyytyväinen Kulotuskoulu-hankkeen palautteesta ja metsäalan toimijoiden kulotuskiinnostuksesta. Lisääntynyt kiinnostus kulotuksista on näkynyt myös luonnonhoitohankkeina tehtävissä kulotuksissa sekä metsänomistajien yhteydenottoina kulotuksiin liittyen. Kulotusosaamisen ja kulotusmäärien toivotaan säilyvän korkealla Kaakkois-Suomen alueella hankkeen päättymisestä huolimatta.

- Tämän kesän kulotuskohde on noin 4 hehtaarin laajuinen uudistusala, jonka sisällä on kaksi pienialaista tyvitervastaudin vaivaamaa säästöpuuryhmää. Kasteluvesi johdetaan kulotusalueen ympärille lähellä sijaitsevasta lammesta. Ison kulotusalueen jakaa keskeltä kahtia metsäautotie. Laaja kulotusalue mäkirinteineen ja säästöpuuryhmineen laittaa kulotuskaluston ja kulottajat koetukselle, mikä sopii hyvin Kulotuskoulu-hankkeen viimeisen kulotuskohde-tapahtuman teemaan, summaa Kokkonen.