Koneyrittäjiltä tulevalle hallitukselle ratkottavaa: energia, tiestö, metsien käyttö, osaaminen ja yrittämisen edellytykset

Tulevan hallituksen on panostettava energiaomavaraisuuteen, tiestöön, metsien kasvuun ja käyttöön, työssäoppimisen edellytysten parantamiseen sekä kohtuuttomien maksuaikojen kieltämiseen. Koneyrittäjät esitteli vaalitavoitteitaan liittokokouksen alla pidetyssä tiedotustilaisuudessa Lahdessa 28. lokakuuta.

Seuraavan hallituksen on edistettävä kotimaisten energialähteiden hyödyntämistä huoltovarmuuden, toimitusvarmuuden ja omavaraisuuden lisäämiseksi. Turvetuotannossa tarvitaan oikeudenmukaista siirtymää vähempipäästöiseen energiantuotantoon.

- Puun mahdollisuudet energiantuotannossa on hyödynnettävä ja EU:sta tulevat aloitteet puun käytön rajoittamiseksi torjuttava. Turpeelle pitää laatia kahden hallituskauden mittainen hyödyntämisohjelma päällä olevasta energiakriisistä selviämiseksi, sanoo Koneyrittäjien toimitusjohtaja Matti Peltola.

Tiestön korjausvelan vähentäminen on oltava seuraavan hallituksen ohjelmassa ja alempiasteisten teiden kunnosta huolehtiminen on oltava yksi painopisteistä. Yksityistietkin ovat tärkeitä raaka- ja polttoainekuljetuksille, huoltovarmuudelle, pelastustoimelle ja virkistyskäytölle. Väyläverkon korjausvelka on kasvanut jo yli kahteen miljardiin euroon.

- Erityisesti siltojen kunto ja painorajoitukset huolettavat. Heikkokuntoisten siltojen painorajoitukset ovat huoltovarmuus- ja turvallisuusriski.

- Tulevan hallituksen on pidettävä huolta metsien kyvystä tuottaa hyvinvointia suomalaisille. Metsäpolitiikan on oltava pitkäjänteistä ja siinä on pystyttävä ottamaan tasapainoisesti huomioon elinkeinojen tarpeet sekä ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden vaatimuksia. Metsien kasvuun on panostettava.

- Metsien kasvuun panostamalla synnytetään resurssia niin puuntuotantoon, monimuotoisuuden lisäämiseen kuin hiilinielun ylläpitoon. Keskustelussa on usein viime aikoina nostettu ratkaisuksi hakkuiden rajoittaminen. Se vähentäisi työpaikkoja sekä eläkemaksu- ja verotuloja, mikä rapauttaisi hyvinvointivaltiomme taloudellista perustaa.

Seuraavan hallituksen on parannettava työpaikoilla oppimisen edellytyksiä ja etenkin sen rahoitusta. Nykyinen koulutussopimusjärjestelmä ei sovellu pääoma- ja pienyritysvaltaisille konetyöaloille.

- Koulutussopimuksen mukaisessa harjoittelussa ei makseta palkkaa opiskelijalle, mutta ei myöskään työpaikalle korvausta opiskelijan opastamisesta. Se tulee konealalla yksittäiselle yritykselle kohtuuttoman kalliiksi, kun opiskelijalle pitää luovuttaa käyttöön työkone sekä varata opastusresurssia. Tuotanto kärsii ja kustannukset ovat kalliit. Lisäksi on huomattava, että usein panos valuu kilpailijoille, sillä opiskelija ei valmistuttuaan useinkaan työllisty kouluttavassa yrityksessä vaan alan muissa yrityksissä.

Seuraavan hallituksen on tiukennettava maksuaikalakia, jotta kohtuuttoman pitkistä yli 30 päivän maksuajoista päästään eroon. Koneurakointialoilla on tyypillistä, että konetyöpalveluita (puunkorjuu, metsänparannus, tien ylläpito, tien kunnostus, rakennusten pohjatyöt, tienrakennus) tuottavat koneyritykset ovat pieniä suhteessa palveluja ostavaan asiakkaaseen (metsäteollisuus, rakennusliike, teleyhtiö, ym.). Usein palveluiden tuotantoketjut ovat pitkiä ja koneyritys onkin alihankintaketjun loppupäässä. Suuret asiakkaat tyypillisesti vaativat pitkiä maksuaikoja, jopa useita kuukausia.

- Maksuaikojen pidentäminen pienten koneyritysten pitämiseksi asiakkaan pankkina on maksuaikalain vastaista.