Koneurakoinnin kannattavuus yhä matalalla
Konetyöalojen yrityksissä kysyntä on kasvanut vahvasti kuluvana vuonna, mutta yrityksen tuloksenteko ei ole juurikaan parantunut. Lisäksi vuosi on tuonut mukanaan myös vaikeuksia kuljettajien rekrytoinnissa. Tuore konetyöalojen kannattavuusselvitys osoittaa, että puunkorjuualalla suuri osa yrityksistä on saanut metsäalan nousussa vain työn iloa. Kannattavuus ei mediaaniyrityksessä osoita virkistymisen merkkejä - päinvastoin. Eikä taloudellinen menestys keskimäärin ole juuri kohentunut maarakennusalankaan pienyrityksissä.
Sekä maarakennus- että puunkorjuualoilla yritysten palkkakorjattu liiketulos oli +1,26 prosenttia liikevaihdosta vuoden 2017 tilinpäätöstietojen mukaan. Hyvän rajana pidetään 10 prosenttia. Tulokset perustuvat noin 400 maarakennus- ja puunkorjuualan koneyrityksen tilinpäätöstietoihin vuodelta 2017 sekä elokuussa 2018 tehtyyn markkinatilannekyselyyn.
Liikevaihto kasvaa mutta tulos junnaa paikallaan
Suuruusjärjestykseen lajitellun yritysjoukon keskimmäisintä yritystä kutsutaan mediaaniyritykseksi. Maarakennusalalla mediaaniyrityksen liikevaihto nousi 515 000 euroon vuonna 2017. Vastaavasti puunkorjuualla mediaaniyrityksen liikevaihto yllättäen laski edellisestä vuodesta ja oli 585 000 euroa vuonna 2017.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
-Rakennusalan hyvä vire näkyy liikevaihdon kasvuna. Puunkorjuualalla tehtiin ennätyshakkuut, mutta kustannusten nousu ja alenevat urakointihinnat painoivat liikevaihdon laskuun. Yrittäjät eivät saa millään hinnankorotuksia metsäteollisuudelta. Vuoden 2017 kehnot sääolot myös verottivat liikevaihdon luontia. Vuonna 2012 mediaani puunkorjuuyrityksen liikevaihto oli 660 000 euroa. Urakoinnin hintakehitys lienee pielessä, kun kasvavat hakkuumärät näkyvät liikevaihdon laskuna koneyrityksissä, ihmettelee Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola
Liiketulos 2017 runsas prosentti
Maarakennusalan mediaaniyrityksen palkkakorjattu liiketulos oli 1,26 prosenttia, mikä on mediaaniyrityksen liikevaihdosta laskettuna euroissa noin 6500 euroa. Liiketulostaso laski 0,3 prosenttiyksikköä vuodesta 2016. Ilman palkkakorjausta liiketulos oli 4,67 prosenttia (24 000 euroa) Puunkorjuualan mediaaniyrityksen liiketulostaso heikkeni edellisvuodesta ja oli myös 1,26 prosenttia liikevaihdosta (7371 euroa). Laskua vuodesta 2016 oli 0,7 prosenttiyksikköä.
-Lisääntyneistä hakkuumääristä huolimatta keskimääräisen puunkorjuuyrityksen liiketulostaso laskee ja on heikko. Tuotantopanosten (palkat, polttoaineet, koneet, kuljetukset ja niin edelleen) hinnat nousivat. Kokemuksemme on, että voimakkaan asiakastahon painostuksesta urakoinnin hintatasoa painettiin alaspäin. Tilastot tukevat tätä. Toki myös huonot korjuukelit lisäsivät työn vaikeutta. Tuloksena oli, että keskimääräisen yrityksen liikevaihto aleni ja tulostaso heikkeni.
Kymppiliikkeessä noin joka kuudes yritys
Kaikesta huolimatta myös menestyviä yrityksiä on. Yli 10 prosentin liiketulosta pidetään yleisesti hyvänä. Maarakennusalalla tähän pääsi vuoden 2017 tilinpäätösten mukaan 19 prosenttia yrityksistä ja puunkorjuualalla vajaa 16 prosenttia yrityksistä. Näiden hyvin menestyvien puunkorjuuyritysten osuus laski hieman edellisvuodesta.
Omavaraisuus paranee edelleen
Omavaraisuusaste kertoo yrityksen omien pääomien suhteesta yrityksen kokonaispääomaan, jossa myös velat mukana. Se on kaikilla koneurakointialoilla kohentunut vuodesta 2012 lähtien vuosittain. Jos yrityksen omavaraisuus nousee yli 40 prosentin, sitä on pidettävä vahvana.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
Maarakennusalan mediaaniyrityksen omavaraisuus oli 41,1 prosenttia ja puunkorjuualan mediaaniyrityksissä vajaa 32 prosenttia vuonna 2017. Omavaraisuuden kehitys on ollut myönteistä molemmilla aloilla.
- Maarakennusalan yritystoiminta on hyvin vahvalla omavaraisuusjalustalla. Puunkorjuussakin omavaraisuus on nousemassa vuosikymmenen alun heikolta tasolta tyydyttävälle tasolle. Puunkorjuualalla omavaraisuuden positiivista kehitystä saattaa uhata melko korkeaksi noussut investointimäärä, sanoo Simo Jaakkola
Investoinnit lisääntyneet
Kannattavuusselvityksen 522 yrityksen nettoinvestoinnit vuoden 2017 tilinpäätöslukujen valossa olivat noin 85,7 miljoonaa euroa. Yritysten kalustohankintojen ja rakennushankkeiden arvo toki on rahassa mitaten isompi, mutta taseiden muutos on edellä kuvattu. Maarakennusalan yritysten osuus tästä oli 16 miljoonaa, puunkorjuuyritysten osuus 64 miljoonaa ja muiden alojen (metsänparannus turve ja haketus) viisi miljoonaa.
Suhteellisesti eniten investoi edellisvuosien tapaan puunkorjuuala, jossa mediaaniyrityksen investoinnit suhteessa liikevaihtoon olivat 12,1 prosenttia. Maarakennusalalla investoinnit olivat liikevaihtoon suhteutettuna 9,0 prosenttia. Muiden konetyöalojen investointiasteet olivat jonkin verran pienempiä.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
-Kun tarkastellaan koko kohdejoukon investointien keskiarvoa mediaaniyrityksen sijaan, metsäkonealalla investoinnit suhteessa liikevaihtoon olivat jopa 18,7 prosenttia. Se kertoo, että osa yrityksistä investoi hyvin paljon, eikä pelkästään korvausinvestointeihin vaan myös yritystoiminnan kasvattamiseen.
Kysyntä ja kustannukset kasvat, tulos ei
Kysyimme elokuun lopussa koneyrittäjiltä vuoden 2018 alun sekä lähitulevaisuuden kysynnästä ja kannattavuudesta. Kysyntä on tänä vuonna piristynyt merkittävästi. Puunkorjuussa 70 prosenttia vastaajista sanoi kysynnän kasvaneen joko melko tai merkittävän paljon. Maarakennuksessa vastaava lukema oli 51 prosenttia. Kasvu näkyy silti kannattavuudessa vain lievästi. Puunkorjuuyrittäjistä vain 29 prosenttia arvioi kannattavuuden parantuneen. Lähes sama määrä ilmoittaa kannattavuuden alenneen. Maarakennuspuolella selkeä enemmistö näkee kannattavuuden parantuneen suhteessa huononemiseen.
- Yrittäjien ilmaistessa vapaasti kannattavuuskehityksen syistä kolme keskeistä asiaa nousi esille; työmäärien merkittävä kasvu (positiivista), kustannusten nousu (negatiivista) ja asiakastahon vaateet hintojen alentamiseksi (negatiivista). Myös rekrytointivaikeudet nousivat esille, sanoo Simo Jaakkola.
Lähitulevaisuudessa kysynnän odotetaan kasvavan edelleen. Puunkorjuussa joko melko tai erittäin merkittävää kasvua odottaa yli 50 prosenttia vastaajista. Loput näkivät kysynnän pysyvän ennallaan. Kannattavuuden parantumisodotukset jäävät kysynnän kasvuodotuksista. Lähitulevaisuudessa vain joka neljäs puunkorjuuyritys näkee kannattavuuden paranevan. Joka kuudes uskoo kannattavuuden heikkenevän. Syy kehnoon kehitykseen selviää kahdesta suorasta lainauksesta yrittäjien viesteistä:
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
”Hinta huononee koko ajan, muut työt lisääntyy, kuljettaja pula sekä koneet, laitteet, palkat ja palvelut kallistuu”
”Urakanantaja (metsäteollisuus) on selkeästi ilmoittanut että hinnan korotuksiin ei ole varaa. Joten kulujen kuitenkin kasvaessa tulos heikkenee.”
- Onhan tämä perin outo tilanne, kun kysyntä lähes räjähtää käsiin, mutta koneyritysten kannattavuus matelee heikon ja tyydyttävän rajamailla ja näkymä kannattavuuden suhteen on edelleen yllättävän kehno, Simo Jaakkola sanoo.
-Koneyrittäjät ovat vientiteollisuuden vasalleja saamatta siitä riittävää palkkiota. Metsäteollisuus tekee historiallisen hyvää tulosta. Metsäkonevalmistus, jonka testauslaboratoriona suomalainen koneyrittäminen toimii, ei kykene valmistamaan niin paljoa koneita kuin kysyntä maailmalla vaatii. Samalla konepajateollisuuskin tekee hyvää tulosta. Yksi ryhmä puuttuu hyvien tulostekijöiden joukosta, metsäalan kone- ja kuljetusyrittäjät, Jaakkola sanoo.
Maarakennuksessakin kasvuodotuksia on, mutta ne ovat maltillisempia: kasvua odottaa vain joka neljäs yritys. Kannattavuuden suhteen tilanne on parempi kuin puunkorjuussa. Liki 30 prosenttia odottaa kannattavuuden paranemista ja vain joka kymmenes tuloksen heikkenemistä.
Työvoimasta ajoittaista vajausta
Ripeästi kasvanut kysyntä näkyy uusien kuljettajien rekrytoinnissa. Puolet yrittäjistä ilmoittaa työntekijämäärän olevan heillä tasapainossa kysynnän tyydyttämiseksi. Mutta toinen puoli yrittäjistä ilmoittaa, että yrityksessä on ajoittain vajausta. Tilanne on samankaltainen puunkorjuussa ja maarakennuksessa. Työvoiman löytämisen työlääksi ilmoittaa noin 70 prosenttia yrityksistä. Syyksi hankaluuteen yrittäjät mainitsevat muun muassa alan heikohkon houkuttelevuuden, kuljettajien siirtymisen muille aloille, palkanmaksukyvyn heikkouden.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
Koneyrittäjien liitto teettää vuosittain maarakennus- puunkorjuu-, turve- ja haketusalojen yritysten kannattavuusselvityksen. Vuoden 2017 aineistossa oli mukana kaikkiaan 522 Koneyrittäjien liiton jäsenenä olevaa koneyritystä, joista metsäkone- ja maarakennusaloilla noin 400. Tuloksia on selvitetty vuoden 2012 tilinpäätöksistä lukien ja kohdeyritysten joukko on pidetty koko ajan samana. Aineisto perustuu Asiakastieto Oy:stä hankittuihin tilinpäätöstietoihin ja ne on laskenut ja raportoinut tilitoimisto BSH-Partners Oy. Kohdejoukon yritysten tilinpäätösaineistoihin on tehty yrittäjän tekemän työn arvottamiseksi palkkakorjaus, joka vaihtelee liikevaihdon mukaan 10 000 eurosta 30 000 euroon. Palkkakorjaus heikentää tulosta. Valtaosaan tarkasteltavista yrityksistä on tehty 30 000 euron palkkakorjaus.
