Hakkuiden rajoittamisesta miljardin euron lovi julkiseen talouteen
Kun julkisuudessa esitetään hakkuiden rajoittamista, perusteluissa vedotaan luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastovaikutuksiin. Taloustutkimuksen uunituore selvitys nostaa esiin myös talousnäkökulman. – Julkinen talous saisi hakkuiden rajoittamisesta esimerkiksi vuoden 2010 tasolle valtavan kolhun, noin miljardin euron menetykset. Lisäksi työttömyysvaikutukset kohdistuisivat pahiten alueille, joilla vaihtoehtoisia työpaikkoja on niukasti tarjolla, sanoo Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola.
Taloustutkimus on selvittänyt, mitä hakkuiden rajoittaminen 2010-luvun alun tasolle tarkoittaisi talouslukuina verrattuna kansallisen metsäohjelman mukaiseen tasoon. Metsätalouden piirissä toimivien kone-, kuljetus- ja metsäpalveluyritysten liikevaihtoon se vaikuttaisi noin 1,15 miljardia euroa vuodessa ja työpaikkoja olisi 4700 vähemmän. Julkisen talouden tuloissa näivettyvän metsätalouden alentava vaikutus olisi noin 160 miljoonaa euroa. Kun otetaan tarkasteluun koko metsäteollisuuden arvoketju, vaikutus julkiseen talouteen hakkuiden rajoittamisvaihtoehdossa olisi noin miljardi euroa vuodessa.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
- Hakkuiden merkittävä rajoittaminen, jota eräät tahot vaativat, iskisi kaikkein kipeimmin alueille, joissa vaihtoehtoisia työpaikkoja on niukasti tarjolla. Se siis kurittaisi maaseutua ja sisä-Suomen maakuntia, Jaakkola sanoo.
Taloustutkimus hahmotti tulevaisuutta kolmen erilaisen metsien hakkuuskenaarion pohjalta. Skenaariot on nimetty seuraavasti: kasvu, hiilinielu ja näivettyminen. Kasvuskenaario tarkoittaisi metsien täysimääräistä mutta määrällisesti kestävää hyödyntämistä. Hiilinieluskenaariossa hakkuissa noudatettaisiin hiilinielut huomioivaa taloudellisesti kestävää puunkäyttöä. Näivettymisskenaariossa hakkuita rajoitettaisiin vuoden 2010 tasolle. Taloustutkimus tarkasteli, mitä taloudellisia vaikutuksia vuoteen 2030 ajoittuvilla eri metsäskenaarioilla on puunmyyntituloihin, metsäsektorin yritysten liikevaihtoon ja työllisyyteen, työntekijöiden saamiin palkkoihin ja julkisen sektorin vero- ja maksutuloihin.
Hiilinieluskenaariossa vuotuiset hakkuumäärät (teollisuus- ja energiapuu) olisivat noin 80 miljoonaa kuutiota vuonna 2025 ja myös 2030. Taloudellisesti suurimmassa ylläpidettävissä olevassa skenaariossa eli kasvuskenaariossa vuotuinen hakkuumäärä olisi noin 82 miljoonaa kuutiota vuonna 2025 ja 90 miljoonaa kuutiota vuonna 2030. Kolmannessa eli näivettymisskenaariossa hakkuumäärä laskisi vuonna 2030 vuoden 2010 tasolle, eli 58 miljoonaan kuutioon.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
Hiilinieluskenaarioon perustuvat puunmyyntitulot ovat 2,4 miljardia euroa vuodessa vuonna 2030. Koko metsäsektorin palkkasumma on 5,8 miljardia euroa vuodessa ja julkisen sektorin vero- ja maksutulot 3,6 miljardia euroa.
Kasvuskenaariossa puunmyyntitulot ovat 2,9 miljardia euroa eli 500 miljoonaa euroa vuodessa suuremmat kuin hiilinieluskenaariossa. Palkkasumma on 1,2 miljardia euroa suurempi ja julkisen sektorin tulot 800 miljoonaa euroa suuremmat kuin hiilinieluskenaariossa.
Näivettymisskenaariossa puunmyyntitulot ovat 700 miljoonaa euroa vuodessa pienemmät kuin hiilinieluskenaariossa. Palkkasumma on 1,7 miljardia euroa pienempi ja julkisen sektorin tulot miljardi euroa pienemmät kuin hiilinieluskenaariossa.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
- Nykyinen metsäpolitiikka on hiilinieluskenaarion mukaista. Siihen on hyvä verrata kasvuskenaariota, joka kertoo metsän tarjoaman taloudellisen potentiaalin metsävarojen kestävällä käytöllä. Hiilinielun ja kasvuskenaarion välinen ero on hyödyntämätöntä hakkuupotentiaalia ja tavallaan hinta, jota me maksamme mm. metsien ilmastotoimista, Jaakkola sanoo.
- Verrattaessa hiilinieluskenaariota eli suunnilleen nykyistä toimintauraa näivettymisvaihtoehtoon, näemme hakkuiden merkittävän rajoittamisen seuraukset. Näivettymisestä lankeava lasku olisi muun muassa julkiselle taloudelle miljardi euroa vuodessa, kymmenessä vuodessa kymmenen miljardia. Koko metsäsektorin yritysten liikevaihto laskisi 1,15 miljardia euroa. Työpaikkoja menetettäisiin etenkin kaupunkiseutujen ulkopuolisilla alueilla tuhansia (4700 htv). Nämä seuraukset on otettava vakavasti mukaan keskusteluun ja päätöksentekoon, Jaakkola esittää.
Taloustutkimuksen selvitys osoittaa, millainen taloudellisen hyvinvoinnin lähde metsät ovat Suomelle. Metsiä on tarkasteltava kokonaisuutena ja kaikissa metsiin kohdistuvissa päätöksissä on otettava huomioon, miten Suomi voi hyödyntää monipuolisesti uusiutuvaa ”vihreää kultaansa”.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
- Toimimalla oikein me voimme hyödyntää metsiä sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta viisaasti. Taloudellisen arvon tuotantopotentiaali voidaan menettää, jos unohdamme yritysvaikutukset ja teemme vääriä poliittisia päätöksiä metsien käytön rajoituksista kansallisesti tai EU-tasolla, Jaakkola pohtii.
- Luontokadosta, monimuotoisuuden lisäämisestä sekä hiilinieluista huolen kantaminen on tärkeää. Samalla on tärkeää katsoa asiaa kokonaisuutena ja ottaa huomioon myös mahdollisten rajoitusten vaikutukset yrityksiin ja ihmisiin, jotka saavat elantonsa metsistä ja luovat työllään taloudellista hyvää yhteiskuntaan. Tämä näkökulma jää nykyään harmittavan usein vähälle huomiolle. Taloustutkimuksen selvitys tuo keskusteluun mielenkiitoisen puheenvuoron, Jaakkola sanoo.
