Someajan Esson baari

Varmasti niin kauan kun raskaalla kalustolla on autoiltu, on aihe puhututtanut alan ammattilaisia. Siinä missä aiemmin keskustelut käytiin pääsääntöisesti kasvokkain Esson baarissa tai muussa vastaavassa taukopaikassa, tarjoaa nykyisin sosiaalinen media keskustelualustan laajemmallekin joukolle.

Facebook on vuosien saatossa muuttunut. Aiemmin palvelu tarjosi kavereille väylän pysyä ajan tasalla toistensa kuulumista, nykyisin facebook yhdistää entistä enemmän myös toisilleen tuntemattomia ihmisiä, joilla on yhteinen mielenkiinnon kohde. Koirat-ryhmässä on 45 000 jäsentä, Äitylit-ryhmässä 37 000. Puutavarakuljetusta Suomessa ei ole aivan yhtä suuri ryhmä kuin edellä mainitut, mutta sielläkin käydään erittäin vireää keskustelua.

Jani Karjalainen toimii Puutavarakuljetusta Suomessa-facebook-ryhmän toisena ylläpitäjänä yhdessä Rauno Huuskon kanssa. Tavoitimme Karjalaisen haastatteluun, kun tämä oli juuri ajamassa Venäjältä Suomen puolelle, puulastin kanssa, kuinkas muuten.

Mainos, juttu jatkuu alla

Mainos päättyy

- Olen itse kasvanut puun ajoon. Isälläni on ollut puuautoja vuodesta 1980 ja papallani jo aiemmin. Olen siis autoilija jo kolmannessa polvessa, 10-vuotiaasta lähtien olin kaikki vapaat puuauton matkassa. Itse sain yhdistelmäkortin 2011 ja siitä lähtien olen kuljettanut puutavaraa eri muodoissa, tutuksi ovat tulleet niin hakekuljetukset, sahatavaran kuin pyöreän puun ajokin, Karjalainen taustoittaa.

- 2012 setäni joutui sairaslomalle, ja isäni soitti minut töihin. Isä oli pari reissua matkassa ja sitten sain lähteä kokeilemaan miten sitä pärjää omillaan pyöreän puun ajossa. Vuodesta 2013 lähtien olen ajanut puita Venäjältä, aluksi Parikkalan rajanylityspaikalta ja sen takaiselta Elisenvaaralta lähiympäristöineen, nykyisin ajan puuta Kostamukselta Stora Ensolle. Venäjältä ajo onkin aivan oma lajinsa, siellä vaaditaan aivan erityisesti pitkää pinnaa ja kärsivällisyyttä…

Karjalaisen ylläpitämä ryhmä on edesmenneen Jukka-Pekka Heinosen viisi vuotta sitten (10.4.2013) perustama. Heinosen menehdyttyä pitkällisen sairauden jälkeen helmikuussa 2016, vetovastuu jäi joksikin aikaa yksin Huuskolle. Karjalainen lähti tämän avuksi, kun asia tuli puheeksi kahden kesken.

-Keskustelimme aiheesta, ja Rauno kertoi, että ryhmä työllistää aika lailla, etenkin viikonloppuisin, kun porukka vaihtaa vapaalle ja meno villiintyy. Lupauduin avuksi, kun tuolla rekkajonoissa on joka tapauksessa runsaasti aikaa puhelimella facebookia selata, Karjalainen naurahtaa.

12 000 jäsenen yhteisö

Moderointitarpeen ymmärtää, sillä ryhmässä on tätä kirjoitettaessa jo lähes 12 000 jäsentä. Määrä on melkoinen, kun sen suhteuttaa Suomessa ajossa olevaan puutavara-autojen määrään. Jäsenistöön kuuluu yrittäjien ja kuljettajien lisäksi myös entisiä puuauton kuskeja, purkukuskeja, metsäteollisuuden muita työntekijöitä, metsäkonemiehiä, toimittajia (kuten tämän jutun kirjoittajakin), autonvalmistajien ja muiden alan yritysten edustajia sekä muuten vaan alasta kiinnostuneita. Ikähaitari on pääosin opiskelijoista eläkeläisiin, nuorimmat jäsenet ovat Karjalaisen mukaan 12-vuotiaita, mahdollisesti tulevia pöllikuskeja. Ylläpitäjät tarkistavat jokaisen jäsenpyynnön yhteydessä millainen henkilö ryhmään on pyrkimässä, ja samassa yhteydessä uudelta jäseneltä kysytään pari kysymystä, joilla pyritään helpottamaan ylläpitäjien tehtävää.

Mainos, juttu jatkuu alla

Mainos päättyy

Jäsenmäärä on kasvanut vuosien saatossa tasaista tahtia. Isompi ryntäys nähtiin alkuvuodesta 2018, kun ryhmän sisällä syntyi ajatus sytyttää kynttilä teiden uhriksi joutuneen kollegan muistolle. Tapahtuma sai runsaasti huomiota sosiaalisen median lisäksi myös perinteisissä medioissa, ja jäsenpyyntöjä tuli ylläpitäjien hyväksyttäväksi kymmeniä, jopa satoja päivässä.

Kynttilöiden sytyttäminen oli yksi konkreettinen osoitus sosiaalisen median voimasta, mutta ryhmä tarjoaa apua arkisempiinkin asioihin säännöllisesti.

- Kokematon kuljettaja voi ryhmässä saada nopeasti hyviä vinkkejä vaikkapa metsässä toimimiseen. Myös tehtaiden purkuajoista kysellään ja kun yrittäjät uusivat kalustoa, niin ryhmässä saa takuuvarmasti palautetta ja kokemuksia vaikkapa erilaisista akseliratkaisuista, Karjalainen toteaa.

Vastaukset kysymyksiin tulevat yleensä nopeasti, kaikkina päivinä kellon ympäri. Ryhmä toimii myös matalan kynnyksen työvoimatoimistona, jos yritys on kuskia vailla tai päinvastoin.

-Mielestäni parasta ryhmässä on, että siellä näkee paljon erilaisia ideoita ja niiden toteutuksia. Itsekin olen saanut paljon ajatuksia meidän kalustoon. Myös alan uutuudet tulevat sinne nopeasti, jolloin tietoa ei tarvitse itse erikseen etsiä. Ja jos jokin asia askarruttaa, niin yleensä aina löytyy joku joka tietää ja osaa neuvoa, Karjalainen toteaa.

Mainos, juttu jatkuu alla

Mainos päättyy

Sen sijaan turhaa negatiivisuutta Karjalainen ei arvosta.

- Omasta mielestäni pahinta on, jos nuori kuljettaja laittaa ensimmäisistä kuormistaan kuvia, ja kokeneemmat alkavat solvaamaan. Jostain se on kuitenkin kaikkien aloitettava…

Merkkikeskustelut nostavat kierroksia

Pääosa ryhmän julkaisuista on kuljettajien omista työkaluistaan jakamia kuvia, jotka keräävät usein runsaasti tykkäyksiä. Näitä kuvia on Rauno Huuskon laskelman mukaan vuosien saatossa julkaistu ryhmässä jo reilut 17 000 kappaletta, tasaisen vauhdin taulukolla se tarkoittaisi noin kymmentä kuvaa joka ikisenä päivänä. Helpoin tapa saada keskustelua aikaan tuntuu olevan yhden automerkin kehuminen, yleensä melko nopeasti kommentoimaan löytyy toisen merkin kannattaja ja sitten mielipiteiden vaihto käynnistyy.

Karjalaisen mukaan keskustelut pysyvät pääosin asiallisina, mutta välillä tulee myös ylilyöntejä, jolloin ylläpito puuttuu peliin.

Mainos, juttu jatkuu alla

Mainos päättyy

-Kiivaskin keskustelu sallitaan ja eri mieltä saa olla, mutta jos solvataan ja mennään henkilökohtaisuuksiin, niin pyrimme reagoimaan.

Kaikkia keskusteluita eivät välttämättä ylläpitäjätkään ehdi seuraamaan, mutta ryhmän sisäinen kuri on hyvä ja myös muut jäsenet auttavat ilmiantamalla rajan rikkovia jäseniä.

- Merkkikiistat ovat yleisiä, etenkin Sisu tuntuu olevan punainen vaate, joka nostattaa aina keskustelua. Toistaiseksi yhtään jäsentä ei ole jouduttu poistamaan, mutta parin viikon jäähy on kertaalleen annettu. Tuolloin asianomainen ymmärsi asian ja pääsi anteeksipyynnön jälkeen takaisin, Karjalainen muistelee.

Yli kymmenen tuhannen alasta kiinnostuneen jäsenen joukko tekee ryhmästä kiinnostavan mainospaikan myös alan yrityksille. Karjalaisen mukaan yritysten edustajat ovat ryhmään tervetulleita, ja on vain kätevää, että ryhmän avulla voi yhdestä paikasta löytää kattavasti eri vaihtoehtoja, kun jotain on hankkimassa. Ylläpitäjänä hän kuitenkin suosittelee mainostamiseenkin terveen järjen käyttöä.

Virallisia sääntöjä tämän suhteen ei ole, mutta tietysti kohtuu kaikessa. Parikin päivitystä viikossa yhdeltä yritykseltä on jo paljon, mutta välillä jotkut tuputtavat omaa asiaansa päivittäin. Jäsenistö tympääntyy sellaiseen ja tekee ilmiantoja, jos yhtä ja samaa tulee liiaksi. Tiettyjä mainoksia onkin jouduttu poistamaan ryhmästä.