Puun energiakäyttö uuteen ennätykseen 2017

Puupolttoaineita kulutettiin Suomessa vuonna 2017 enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Ne olivat Suomen merkittävin energialähde ja kattoivat energian kokonaiskulutuksesta 27 prosenttia. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilaston mukaan kiinteiden puupolttoaineiden lämpö- ja voimalaitoskäytössä saavutettiin uusi ennätys, mikä perustui metsäteollisuuden sivu- ja jätetuotteiden polton lisääntymiseen. Metsähakkeen kulutus sen sijaan väheni. Puupolttoaineiden kulutus jatkaa edelleen kasvuaan. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan puupolttoaineiden kokonaiskulutus ylitti ensimmäistä kertaan sadan terawattitunnin rajan vuonna 2017. – Puupolttoaineet olivat myös Suomen tärkein energialähde, sillä niiden osuus energian kokonaiskulutuksesta oli 27 prosenttia, kertoo yliaktuaari Esa Ylitalo Lukesta. Puupolttoaineiden kokonaiskulutuksesta lämpö- ja voimalaitosten kiinteät puupolttoaineet kattoivat 38, mustalipeän poltto 43, puun pienkäyttö 17 ja muut puupolttoaineet 2 terawattituntia.

Luken tilaston mukaan lämpö- ja voimalaitoksissa käytettiin kiinteitä puupolttoaineita vuonna 2017 lähes 20 miljoonaa kiintokuutiometriä eli 38 terawattituntia. Määrä on suurin tähän mennessä tilastoitu ja kasvoi edellisvuodesta kaksi prosenttia. Ylitalon mukaan puupolttoaineiden käytön kasvu perustui metsäteollisuuden tuottaman sivutuote- ja jätepuun polton lisääntymiseen. Metsäteollisuuden hyvän suhdanteen takia raakapuuta käytetään enemmän, jolloin myös sivutuotepuuta on runsaammin tarjolla.

Vuonna 2017 erilaisia sivutuotteita paloi kuusi prosenttia enemmän kuin edellisvuonna, yhteensä 11,7 miljoonaa kuutiometriä. Tämä oli myös suurin määrä toistaiseksi. Eniten poltettiin kuorta, joka kattoi sivutuotepuusta kaksi kolmannesta eli 7,7 miljoonaa kuutiometriä. Kasvua edellisvuodesta kertyi neljä prosenttia. Erilaisia puruja kului 2,8 miljoonaa (lisäystä 12 prosenttia) ja puutähdehakkeita 1,2 miljoonaa kuutiometriä (lisäystä viisi prosenttia).

Aiemmassa Suomen energia- ja ilmastostrategiassa uusiutuvan energian lisäyksen veturiksi suunnitellun metsähakkeen käyttö on jämähtänyt Suomessa viime vuosina lähes paikalleen. Sille asetetuista käyttötavoitteista ollaan selvästi jäämässä. Vuonna 2017 metsähakkeen kulutus supistui vuotta aiemmasta kolme prosenttia 7,2 miljoonaan kuutiometriin. Tilavuuteen perustuvassa vertailussa se putosi toiseksi merkittävämmäksi puupolttoaineeksi kuoren jälkeen ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2010. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa metsähakkeen käyttö väheni seitsemällä prosentilla 4,6 miljoonaan kuutiometriin. Pelkässä lämmöntuotannossa se lisääntyi neljä prosenttia 2,6 miljoonaan kuutiometriin. – Pientaloissa poltetun vajaan miljoonan kuutiometrin kanssa metsähakkeen kokonaiskäyttö ylsi 7,8 miljoonaan kuutiometriin. Määrä on kolme prosenttia edellisvuotta vähemmän, Ylitalo toteaa.