Uusiutuvan energian direktiivin päivityksestä alustava sopu – metsähake säilyy kestävänä ja uusiutuvana

Uusiutuvan energian direktiivin muutoksista on saatu jo umpisolmussa olleiden neuvottelujen jälkeen tänä aamuna alustava sopu komission, neuvoston ja parlamentin kolmikantaneuvotteluissa. Sopua voi luonnehtia kokonaisuutena kohtalaiseksi, vaikka tarkkoja tietoja kirjauksista ei ole tiedossa.

Viimeisten ratkaistavien asioiden listalla oli Suomessa paljon esillä olleiden bioenergian kestävyyskriteerien lisäksi yleinen uusiutuvien tavoitetaso sekä liikenteen ja vihreän vedyn määritelmät. Tavoite uusiutuvan energian osuudesta EU:ssa vuodelle 2030 on sovittu 42,5 %:iin entisen 32 % sijaan. Kompromissiin sisältyy lisäksi ei-sitova tavoite 45 % osuudesta.

- Eurooppalainen halu puupolttoaineiden käytön rajaamiseen on jossain määrin ymmärrettävä, sillä joissakin Keski-Euroopan maissa polttoainetta haetaan suoraan metsästä, toteaa Energiateollisuus ry:n tuotannosta vastaava johtaja Jari Kostama. – Suomessa käytetty puupolttoaine taas koostuu metsäteollisuuden sivuvirroista, hakkuutähteistä ja sellaisista eristä, jotka eivät metsäteollisuudelle kelpaa. Tämän energiareservin käytön hankaloittaminen olisi ollut katastrofi vihreälle siirtymällemme, Kostama jatkaa.

Direktiivi sisältää myös alatavoitteita, joista liikenteen ja teollisuuden tavoitteista väännettiin loppuun saakka. Ydinvoimalla tuotetun sähkön avulla valmistettu ”vaaleanpunainen vety” on jakanut jäsenmaita jo viikkoja, ja oli näissäkin neuvotteluissa yksi vaikeista asioista. Yön aikana on tästäkin saatu jonkinlainen sopu, jonka mukaan jäsenmaat voivat laskea teollisuuden uusiutuvien synteettisten polttoaineiden käytön tavoitetasoaan, jos uusiutuvien osuus muutoin saavutetaan eikä fossiilipohjaista vetyä ole määritettyä tasoa enempää.

Neuvottelutuloksen positiivisia elementtejä ovat lisäksi ymmärrys hukkalämpöjen merkityksestä kaukolämpöverkoissa, sähköistämisen edistäminen laajasti yhteiskunnassa, ja tavoite nopeuttaa uusiutuvan energian investointien luvitusprosesseja.

- Bioenergian kestävyyskriteerien osalta järki tuntui voittavan, eikä pahimpia prosessin aikana esitettyjä muutoksia bioenergian kestävyyskriteereihin viety läpi, toteaa Energiateollisuus ry:n asiantuntija Karoliina Muukkonen. Suomen hallitusta ja neuvotteluissa mukana olleita on syytä kiittää hyvästä vaikuttamistyöstä kestävän energiantuotannon hyväksi, Muukkonen jatkaa.

Metsähaketta ei kokonaisuudessaan rajata poliittisella päätöksellä kestämättömäksi, vaikka kestävyyden kriteeristö kiristyykin. Puubiomassa tulee olemaan suomalaisen kaukolämmön kivijalka vielä pitkään.

Sopu pitää vielä hyväksyä parlamentissa ja neuvostossa.