Hallitus lupaa ohjelmassaan bioenergialle hyvää, mutta tekee toisin
Valtiovarainministeriön vuoden 2024 talousarvioehdotuksen mukaan kestävän metsätalouden kannustejärjestelmän (Metka) määrärahoja leikataan 12,7 miljoonaa euroa. Leikkauksen jälkeen määräraha olisi noin 38 miljoonaa euroa. Suunnitelmissa on jatkaa tulevat vuodet suunnilleen leikatulla määrärahatasolla. Valmistelusta saatujen tietojen perusteella leikkaus kohdistuu taimikonhoitoon, nuoren metsien hoitoon ja pienpuun keruuseen sen yhteydessä. Energiapuun kasvavien määrien liikkeelle saaminen nuorista metsistä siis unohdettakoon.
Nuorten metsien hoidon tuki ja pienpuun keruutuki ovat keskeinen ohjauskeino nuorten hoitamattomien metsien hoidossa. Kun tuetaan pieniläpimittaisten hakkuukohteiden hakkuuta ja tehdään niistä tuen avulla kaupallisesti kiinnostavia, saavutetaan monta hyvää lopputulosta. Metsien tuleva arvokasvu paranee ja samalla tuotetaan mm. energiatuotantoon hyvin sopivaa raaka-ainetta.
- Hallitusohjelma lupaa, että hallitus ylläpitää bioenergian vakaata ja ennakoitavaa toimintaympäristöä kansallisella päätöksenteolla. Energiahuoltovarmuutta hallitusohjelma lupaa vahvistaa varmistamalla kotimaisten polttoaineiden, kuten puupohjaisten polttoaineiden ja turpeen, saatavuus ja vahvat toimitusketjut. Toisaalla hallitusohjelmassa luvataan vahvistaa oikea-aikaisten ja -suhtaisten harvennushakkuiden tekoa huolehtimalla myös taimikonhoito- ja ensiharvennusrästeistä. Suunnitellut määrärahaleikkaukset eivät vahvista mitään näistä lupauksista, sanoo Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola.
Toisaalta hallitusohjelmassa luvataan turvata huoltovarmuussyistä polttoturpeen saatavuus siirtymäkauden ajan. Toteutuakseen saatavuus ja huoltovarmuus tarvitsevat toimivan tuotantokoneiston turvesuolta energialaitokselle. Se puolestaan edellyttää turpeen jatkuvaa käyttöä.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
- Vaikuttaa siltä, että hallitus ei ole tekemässä mitään turpeen kilpailukyvylle polttoaineena. Se tarkoittaa, että tuotanto loppuu, koska käytölle ei ole juuri minkäänlaista näkymää, vain energialaitosten hätä saa ne käyttämään turvetta. Ei sen varaan voi koneyrittäjä liiketoimintaa rakentaa. Pelkkä varmuusvaraston täyttö, joka lienee pikemmin kertaluontoinen toimi kuin jatkuvaa liiketoimintaa, ei takaa koneyrittäjän liiketoiminnan jatkuvuutta edes muutamaksi vuodeksi.
Kotimaisen aines- ja energiapuun tarve on noussut Venäjän sodan takia. Samalla energiaturpeen tuotanto on nopeasti vähenemässä sen kilpailukyvyn heikennyttyä. Kestävän metsätalouden kannustejärjestelmän määrärahaleikkaukset vaikeuttavat haasteen voittamista.
- Näyttää siltä, että polttoon perustuvan bioenergian tuotanto turvautuu jatkossa yhä enemmän kuitupuuhun, tuontipuuhun ja vaikkapa italialaiseen jätteeseen. Nuoren metsän hakkuut ja turvetuotanto Suomessa hiipuvat tehtyjen linjausten ja määrärahaleikkausten myötä, epäilee Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola.
