Korkea ja paksu tekopökkelö hyödyttää monia metsiemme lajeja

Tekopökkelö on muutaman metrin korkeudelta katkaistu elävä puu, joka voi toimia kotina tai ruoanlähteenä lahopuuta hyödyntäville lajeille. Tekopökkelöiden tekoon on nyt julkaistu ensimmäistä kertaa ohjeistus osana TEKOPÖLY-projektia.

"Tee korkeita ja paksuja tekopökkelöitä etenkin kuusesta ja koivusta. Sijoittele tekopökkelöitä hakkuun keskelle ja reunaan. Tee tekopökkelöitä sekä harvennushakkuissa että päätehakkuissa. Näin tuet lahopuujatkumoa."

Nämä ohjeet selviävät tuoreista tekopökkelöitä koskevasta videosta ja kirjallisesta oppaasta. Niissä kerrotaan, millaisia tekopökkelöitä kannattaa tehdä metsänkäsittelyssä. Oppaissa esitellään myös tekopökkelöitä käyttäviä lajeja. Tekopökkelöitä on tehty enenevässä määrin lahopuun lisäämiseksi talousmetsissä.

– Oppaat ovat tarpeen, sillä tutkimukseen perustuvaa ohjeistusta tekopökkelöiden tekemisestä ei ole Suomessa aiemmin julkaistu, kertoo TEKOPÖLY-projektin koordinaattori Heidi Björklund.

Oppaat perustuvat TEKOPÖLY-tutkimusprojektiin ja muihin tutkimuksiin. Projektissa tutkittiin, millaiset tekopökkelöt ovat hyödyllisimpiä lahopuuta käyttävän lajiston kannalta. Tutkittavia lajiryhmiä olivat linnut, sienet ja pistiäiset. Pistiäisistä monet toimivat metsäympäristöissä pölyttäjinä, kuten tutkimuksen yleisimmät pistiäislajit pohjansimamehiläinen ja horsmanverhoilijamehiläinen. Tekopökkelöiltä löydettiin lähinnä yleisiä lahopuuta hyödyntäviä lajeja, kuten kantokääpää ja purppuranahakkaa. Linnuista havaittiin merkkejä etenkin käpytikan käynneistä. Lahopuuta käyttävät lajit ylläpitävät ekosysteemipalveluita ja ovat siksi tärkeä osa metsien monimuotoisuutta.

TEKOPÖLY-projektiin osallistuivat Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus Helsingin yliopistosta, Jyväskylän yliopisto, Metsä Group ja Bioname Oy. METSO-ohjelmaan kuuluvaa hanketta rahoittivat maa- ja metsätalousministeriö sekä eri säätiöt.