Koneyrittäjien Mäkelä: Kestävyysraportointi ei ole pienyrityksille ilmaista

Lakisääteinen kestävyysraportointi koskee pääsiassa suuryrityksiä, mutta niiden tietotarpeet vaikuttavat myös pienten ja keskisuurten yritysten toimintaan. Kaikkien osapuolten on helpompi suoriutua uusista velvoitteista, kun raportoinnista sovitaan ja sen kustannukset otetaan huomioon osana urakointisopimuksia.

- Suuret pörssiyritykset ja niitä vastaavat osuuskunnat valmistautuvat jo tänä vuonna kestävyysraportointidirektiivin ja sen vaatimusten mukaiseen raportointiin, joka tapahtuu ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2025, kuvailee Koneyrittäjien edunvalvontapäällikkö Matti Mäkelä tilannetta.

Velvoitteet koskevat suuryrityksiä, mutta maarakennus- ja metsäkonealojen hankintaketjuissa raportointivelvoitteet valuvat vaatimuksiksi myös pienyrityksille.

- Tiedon kerääminen ja tuottaminen maarakennus- ja metsäkonealan pienyrityksissä ei ole vielä kovinkaan automatisoitua ja siitä syntyy kustannuksia.

Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antava ryhmä EFRAG on analysoinut direktiivin aiheuttamia kustannuksia. EFRAG arvioi kestävyysraportoinnin aiheuttavan raportointivelvollisten alihankintayrityksille vuosittain yhteensä 1,5 miljardin euron lisäkustannukset. Yritystasolla suomalaisissa alihankintaketjuissa puhutaan useista tuhansista euroista vuosittain.

- Summa on niin merkittävä, että tällaisten raportointivelvoitteiden vaatimustason pitää näkyä jo hankinta- ja urakointisopimusten sisällössä ja tarjouspyynnöissä. Näin alihankinta ja -urakointiyritykset pystyvät myös hinnoittelemaan kestävyysraportoinnin vaatimukset tarjouksiinsa, Mäkelä vaatii.

Koneyrittäjien mukaan toimiva ja ennakoiva vuorovaikutus suur- ja pienyritysten välillä sujuvoittaa tiedonkeruuta ja mahdollisesti alentaa kustannusrasitetta. Lisäksi toivomme, että raportointivelvolliset tukevat hankinta- ja urakointiketjujensa pienyrityksiä pyytämiensä tietojen tuottamisessa.

- Tiedot kestävyysraportointia varten pitää pyytää ja antaa tarkoituksenmukaisella tarkkuudella. Raportointitiedot eivät saa paljastaa hankintaketjun pienyritysten kustannusrakennetta tilaajalle, Mäkelä huomauttaa.

- Toivottavaa on, että suuryritykset pääsevät keskenään käsitykseen lainsäädännön vaatimasta tarkkuustasosta. Yhdenmukaisuus sujuvoittaa myös raportointia ja vähentää tulevaisuudessa kustannuspainetta.