Puunhankintaketjun työturvallisuuden kehittäminen - turvallisuustieto tehokkaampaan käyttöön alan yhteistyötä tiivistämällä
Turvavarusteiden ja työkonetekniikan kehittyminen sekä ohjeistusten tarkentuminen on tehnyt metsätyöstä entistä turvallisempaa. Puunhankintaketjun turvallisuuskulttuurissa sääntöjen noudattaminen, vaatimuksenmukaisuus ja suojavarusteiden käyttö ovat jo arkipäivää. Esimerkiksi turvallisuushavaintojen ja poikkeamatutkintojen kirjaamista ja hyödyntämistä tulisi kuitenkin edelleen kehittää. Muutosta edistäisi turvallisuuskäytäntöjen kehittäminen ja tietojen hyödyntäminen alan yhteisponnistuksena. Nämä tulokset nousivat esille Työterveyslaitoksen MetsäTurva-hankkeen tuloksista, jossa puuhuoltoketjun alkupään työn turvallisuutta tarkasteltiin kentältä käsin.
MetsäTurva -hankkeessa (Tehokkuutta turvallisuustiedon käyttöön metsäalan pk-yrityksissä) on tutkittu työturvallisuuteen liittyvää havainnointia ja raportointia yhteistyössä Työterveyslaitoksen, Metsäteho Oy:n ja puuhuoltoketjun toimijoiden kanssa. Tutkimuskohteina hankkeessa ovat olleet puunkorjuu- ja kuljetusalan sekä metsänhoitopalveluja tarjoavat yritykset. Tavoitteena on ollut selvittää, kuinka voidaan kehittää työturvallisuuteen liittyvää tiedonkeruuta sekä tiedonhyödyntämistä puunhankintaketjussa. Hankkeen suuri ponnistus oli kuukauden mittainen kenttätyö, jonka aikana puutavara-auton ja metsäkoneiden kuljettajien sekä metsureiden työtä seurattiin maastossa ja maanteillä. Hankkeen lähestymistapana on inhimillisten tekijöiden näkökulma, jonka mukaisesti jokaisen metsurin, metsäkonekuljettajan ja puutavara-auton kuljettajan työn turvallisuus rakentuu paitsi yksilön ja työn, myös tiimityön, organisaation ja alan toimijaverkoston kautta.
Kalusto on kehittynyttä – työn riskit löytyvät pääosin ydintyön ulkopuolelta
Puuhuoltoketjun alkupään työssä käytettävä kalusto on erittäin kehittynyttä. Työkoneen tai -auton hytti on puunkorjuun tai puunkuljetuksen aikana yleisesti ottaen hyvin turvallinen paikka. Terveydellisten vaivojen ja iän myötä työajoneuvojen työergonomiset kehitystarpeet kuitenkin korostuvat. Työn kuormituksessa ja riskeissä painottuvat kuitenkin lähinnä ydintyön – eli puunkorjuun ja puunkuljetuksen – ulkopuoliset tekijät.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
Riskialttiina erityistilanteina koetaan kenttäkorjaukset ja muut maastoon jalkautumista edellyttävät ongelmatilanteet, metsäkoneiden lavetille ajot ja haastavat varastopaikat. Näissä tilanteissa työkoneita käytetään olosuhteissa, joita on koneiden suunnittelussa haastavaa huomioida. Toiminnan ahdas taloudellinen raami, sesonkiluonteisuus ja hankala ennakoitavuus näkyvät huolena ja henkisenä kuormituksena. Myös organisaatioiden ja toimialan turvallisuuskulttuurissa voidaan nähdä kehitettävää.
Liukastumiset ja kompastumiset osoittavat työturvallisuuden ongelmakohdat
Epäselvyydet esimerkiksi leimikoiden merkinnöissä tai työssä käytettävissä kartoissa aiheuttavat metsäkoneen kuljettajalle tarpeen jalkautua maastoon selvittämään tilannetta. Vaikka säännöllinen jalkojen verryttely on tärkeää istumatyön tauottamiseksi, liittyy pakon sanelemana jalkautumiseen kenttäolosuhteissa myös riskejä – voi liukastua tai kompastua. Liukastumiset korostuvatkin suhteettomasti alan tapaturmailmoitusten kuvauksissa. Työturvallisuus tuskin ottaa kehitysharppausta pohtimalla, miten maastossa voisi liikkua liukastelematta. Hedelmällisempää voisi olla pohtia, miksi maastoon ylipäätään joudutaan jalkautumaan.
Usein jalkautumisen tarve aiheutuu kuljettajasta riippumattomista syistä. Metsäkoneen vikaantuminen kenttäolosuhteissa voi kertoa puutteista koneiden huollossa ja epäselvyydet työohjeissa tai merkinnöissä voivat aiheuttaa jalkautumisen tarpeen. Sesonkiluonteisen työn kuormitushuiput ja taloudellisen paineen tuottama kiire taas vaikuttavat huomiokykyyn ja altistavat kompuroinnille. Alan työturvallisuuden kehittämisessä katseet kannattaakin kohdistaa yksittäisistä työntekijöistä koko alan kattavan turvallisuusyhteistyön kehittämiseen.
Kommunikaatio ja yhteistyö ovat tärkeitä työn kokonaishallinnan ja turvallisuuden kannalta
Metsässä tehtävästä työstä tulee usein mieleen työn yksinäisyys. Vaikka työhön sisältyy merkittäviä yhteistyövaatimuksia, ne jäävät usein vähemmälle huomiolle. Esimerkiksi metsäkoneenkuljettajan on työssään huomioitava useita, keskenään ristiriitaisiakin vaatimuksia. Työnantajalla, metsänomistajalla ja metsäyhtiöillä on kaikilla odotuksensa työn laadusta. Metsänomistaja toivoo tyypillisesti hyvää tuottoa ja erityisesti pihapiirin läheisyydessä tarkkaa maisemallisten- tai luontoarvojen huomioimista. Työnantaja odottaa hyvää tuottoa koneen käyntituntia kohden ja metsäyhtiö laadukasta käyttötarkoitukseensa sopivaa puutavaraa. Metsäkoneen kuljettajan näkökulmasta näiden kolmen eri tahon pitäminen tyytyväisenä on haastavaa, sillä näkökulmiin sisältyy ristiriita – ”kun yhdelle kumartaa, toiselle pyllistää”, totesikin eräs metsäkoneenkuljettaja.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
Puunkorjuuyrityksessä työmaiden hallinta ja koneiden siirrot edellyttävät hyvää kommunikaatiota. Varastopaikan täyttyessä on neuvoteltava puutavara-auton kuljettajan kanssa, metsänomistajan kanssa keskustellaan hakkuun erikoistoiveista, yllättävät muutokset työmailla edellyttävät tiivistä kommunikaatiota yrittäjän tai työnjohdon kanssa ja vuoronvaihdoissa kootaan tehtävän urakan edellyttämä tilannekuva. Vuorovaikutustaidot ovatkin alalla kovaa valuuttaa, sillä yhteistyö lävistää koko alan toiminnan. Myös turvallisuuden kehittämisessä yhteistyö on avainasemassa.
Turvallisuuskulttuuri kehittyy, mutta haasteita riittää
Huomiovaatetuksen ja turvakenkien käyttö on viime vuosina muodostunut vakiintuneeksi osaksi alan turvallisuuskäytäntöjä ja keskustelu työturvallisuudesta käy vilkkaampana kuin koskaan. Tämä kuvaa hyvää kehitystä alan työturvallisuuskulttuurissa. Kehitystä ovat siivittäneet metsä- ja myös esimerkiksi sähköyhtiöiden asettamat turvallisuusvaatimukset.
Monet turvallisuuden hallinnan toimintatavat kuitenkin keräävät kentältä kritiikkiä. Turvallisuusvaatimuksissa esiintyy eroja eri yhtiöiden ja laitosten välillä, mikä herättää kritiikkiä niiltä alan toimijoilta, joilla on useampia asiakkaita. Päällekkäisten raportointi- ja koulutusvaatimusten myötä kertaantuva hallinnollisen työn määrä turhauttaa. Metsäyhtiöiden turvallisuuden hallinnan käytäntöjen ja turvallisuuskoulutusten koetaan heijastelevan pikemminkin tehdasympäristön kuin pienen yrityksen maastotyön turvallisuusvaatimuksia. Turvallisuuskäytäntöjen sopimusperusteinen velvoittavuus näyttäytyy yksisuuntaisena valvontana ja sanktioina. Esimerkiksi puunkorjuuyrityksessä riskikartoitukset vaikuttavat vakuutusmaksun suuruuteen ja liian vähäinen turvallisuus- ja laatuhavaintoilmoitusten määrä voi johtaa sopimussanktioon. Tarkastuksenomaiset käynnit työmailla ovat voimistaneet vaikutelmaa yksisuuntaisesta velvoitteisiin, valvontaan ja sanktioihin nojaavasta turvallisuuden kehittämisen tavasta.
Turvallisuushavainnot ja yhteistyö avainasemassa alan turvallisuuskulttuurin kehittämisessä
Työntekijät korostivat avoimen ja luontevan matalan kynnyksen keskustelun merkitystä yrittäjien ja työntekijöiden välillä. Eräässä yrityksessä työntekijät kehuivat yrittäjän tapaa edetä turvallisuuden kehittämisessä kannustavasti. Tässä yrityksessä turvallisuushavaintojen tekemiseen kannustettiin pienin palkinnoin ja huomionosoituksin. Turvallisuushavaintojen tekemistä kannustettiin ottamaan osaksi omaa työtapaa pienin askelin. Työn äärestä tehdyt turvallisuushavainnot hyödyttävät yrityksiä, mikäli niistä keskustellaan yrittäjien, toimihenkilöiden ja työntekijöiden kesken etsien parannuksia.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
Koko puuhuoltoketjun turvallisuuden kehittäminen kuitenkin edellyttää ilmoitusten tekemistä metsäyhtiöiden turvallisuushavaintojen ilmoitusjärjestelmiin. Urakoitsijoiden tekemien turvallisuushavaintojen perusteella kulkee tieto esimerkiksi siitä, missä tie kaipaisi parin sepelikuorman levennystä lastauksen helpottamiseksi. Tietoa jaetaan myös tieosuuksien kunnossapidosta, eli missä sen tulisi jatkossa olla aktiivisempaa ja missä puupinot syystä tai toisesta päätyvät liian lähelle sähkölinjoja. Turvallisuuden painoarvon kasvaessa tämän vaikuttamiskanavan merkitys lisääntyy entisestään.
Havaintojen määrän ja laadun varmistamiseksi on tärkeää viestiä kentälle toimenpiteistä, joihin turvallisuushavaintojen perusteella ryhdytään. Näin vahvistetaan kentän kokemusta turvallisuushavaintojen tekemisen aidosta vaikuttavuudesta. Turvallisuuskulttuurin kehittäminen edellyttääkin ennen kaikkea keskustelevaa vuorovaikutusta sekä turvallisuushavainnoista kentälle koituvan hyödyn kirkastamista. Alalla on erinomaisia esimerkkejä toimivasta turvallisuushavaintojen hyödyntämisestä, joten työtä on hyvä jatkaa.
Havaintojen keräämiseen ja viestintään käytettyjen järjestelmien yhteensopivuus olisi tärkeää varmistaa, jotta tieto alan turvallisuushavainnoista kertyisi kattavasti ja olisi koko alan hyödynnettävissä. Viestintävälineiden teknisten ratkaisujen tulee soveltua liikkuvaan työnkuvaan.
Yhteistyö turvallisuuden kehittämisessä
Tavoitteena on tehdä tiiviimpää yhteistyötä ja yhtenäistää vaatimuksia. Erilaisten työkalujen ja menetelmien kehittäminen yhdessä eri toimijoiden kesken nähdään tarpeelliseksi ja tärkeäksi. Myös urakoitsijoiden näkökulmasta uskottavia toimenpiteitä täytyisi saada aikaiseksi ja viestitettyä. Yhteisten foorumien puute koetaan ongelmaksi ja alalle kaivataan kohdennettuja turvallisuuskoulutuksia ja -tapaamisia.
Lisätietoja:
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
Puuhuollon turvallisuustieto tehokkaampaan käyttöön MetsäTurva-hankkeella - Metsäteho (metsateho.fi)
