Pääkirjoitus 4/2024: Huonoja uutisia

Näin Finnmetkon alla olisi hienoa maalata kuvaa siitä, miten metsäalalla menee lujaa, nousukausi kolkuttaa ovella ja kuinka nyt kannattaa investoida. Katsaus viimeaikaisiin uutisiin pakottaa kuitenkin muistuttamaan realiteeteista.

Ponsselta todettiin jo viime vuoden puolella, että ennätysvuoden jälkeen tämän vuoden konekauppa Suomessa tuskin yltää vastaavalle tasolle. Ensimmäinen vuosineljännes olikin yhtiölle haastava, niin liikevaihtoa, tulosta kuin tilauskantaakin katsottaessa. (Toimitus huomioi: Ponsse julkaisi puolivuosikatsauksensa seuraavana päivänä lehden mentyä painoon) Yhtiö uudisti globaalin toimintamallinsa keväällä ja piti siihen liittyen myös muutosneuvottelut. John Deere Forestry Oy aloitti omat muutosneuvottelunsa elokuussa osana toiminnan sopeuttamista markkinatilanteeseen, sekä kilpailukyvyn ja kustannustehokkuuden parantamiseksi.

Teollisuuden puolella Metsä Groupin ensimmäinen vuosipuolisko oli heikko. Sellun ja kartongin myyntihinnat ovat laskeneet, samalla kun puun hinta on noussut. Poliittiset lakot vaikuttivat alkuvuodesta ja Kemin kaasuräjähdys aiheutti seisokkia keväämmällä. Elokuun alussa Metsä Fibre kertoi muutosneuvotteluista koko Joutsenon tehtaan henkilökunnan osalta, tavoitteena sopeuttaa tuotantoa alhaisiin toimitusmääriin.

UPM:llä vaikuttaa menevän hieman paremmin, mutta ilmeisesti lähinnä Uruguayssa täyteen vauhtiin päässeen sellutehtaan ansiosta (Toimitus huomioi, seuraavana päivänä tämän kirjoituksen julkaisun jälkeen UPM kertoi lomautuksista paperitehtaillaan). Stora Enso on pyrkinyt parantamaan kannattavuuttaan uuden toimitusjohtajan johdolla, mutta heilläkin rasitteena on korkeat raaka-ainekustannukset, markkinoiden epävarmuus, kysynnän ja hinnan vaihtelut, korkea inflaatio ja mahdolliset lakot. Näiden odotetaan jatkuvan läpi vuoden.

Noin 30 yritystä edustava Sahateollisuus ry puolestaan kertoi tuotantomäärien laskeneen alimmalle tasolleen vuosikymmeneen, tukin käyttö on pudonnut ennätysvuodesta yli neljä miljoonaa kuutiometriä. Heilläkin puun hinta on noussut merkittävästi enemmän kuin lopputuotteella ja rakennusalakin on vaikeuksissa.

Puumarkkinoilla merkittävän muutoksen on aiheuttanut Venäjän sotatoimet. Vielä 2021 itärajan takaa tuotiin puuta lähes 10 miljoonaa kuutiota, pääosin koivukuitua ja haketta selluteollisuuteen. Samaan aikaan turpeen energiakäytön nopea lasku on nostanut puun kysyntää energiakäytössä.

Koneyrittäjien Simo Jaakkola nostikin X:ssä (entinen Twitter) esiin Luonnonvarakeskuksen tuoreen tilaston, jonka mukaan tämän vuoden energiapuuostot nousivat kaikkien aikojen ylivoimaiseen ennätykseen. Kasvanut kysyntä näkyi luonnollisesti myös hinnoissa.

Energiapuusavotat ovatkin pitäneet monen koneyrittäjän ja puuautoilijan työn syrjässä läpi kesän, mikä on tietenkin hienoa. Saattaa kuitenkin olla, että jossain vaiheessa meteli nousee, jos puuta ohjautuu merkittäviä määriä energiakäyttöön ja tukeistakin tehdään sellua. Pidemmän kiertoajan tuotteiden valmistaminen tekisi hyvää alan maineelle ja luonnollisesti korkeampi jalostusaste auttaisi myös valtion taloutta.

Metsäteollisuus ry:n pääekonomisti Maarit Lindström totesi jo joulukuussa Kauppalehden markkinaraadissa puuta menevän vuodessa polttoon keskikokoisen sellutehtaan verran ja nosti puun saatavuuden esiin aitona huolena teollisuudelle. Metsänomistajille kasvanut kysyntä ja hintojen nousu on toki hyvä uutinen.

Samaan aikaan hallitus pyrkii taittamaan valtion velkaantumista, mutta leikkaukset iskevät kansalaisten ostovoimaan ja yleinen arvonlisäverokin nousee syyskuun alusta. Tämä näkyy väistämättä kuluttajatuotteiden kaupassa. Suomen Pankki ennusti kesäkuussa maan talouden virkoavan taantumasta vähitellen, ja kääntyvän nousuun ensi vuodesta alkaen. Tätä auttaisi vientiteollisuuden piristyminen ja siinä metsäalallakin on roolinsa.

Toivotaan parasta ja nähdään metkossa!