Metsäkoneurakointi

Päästökauppa laajenee, kustannukset kompensoitava koneyrityksille

Suomi laajentaa vapaaehtoisesti maa- ja metsätalouden polttoainejakelun päästökaupan piiriin. –Tämä itse kansallisesti aiheutettu lisäkustannus on korvattava sen kärsijöiksi joutuville, vaatii Koneyrittäjien varapuheenjohtaja Teemu Tolppa.

Teemu Tolppa

EU:n päästökauppa laajenee koskemaan polttoaineen jakelijoita (ETS2) ja tämä nostaa polttoaineiden hintoja lähivuosina. EU-direktiivissä maa- ja metsätalous on ETS2-järjestelmän ulkopuolella, mutta Suomi ottaa vapaaehtoisesti maa- ja metsätalouden tämän päästökaupan piiriin.

- Koneyritykset käyttävät toiminnassaan dieseliä ja kevyttä polttoöljyä merkittäviä määriä ja koneyritykset on otettava mukaan rakennettaviin palautusjärjestelmiin. Pelkästään puunkorjuussa puhutaan 10–15 miljoonan euron kustannuksesta, Tolppa sanoo.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Päästökauppalain valmistelu on meneillään työ- ja elinkeinoministeriössä ja sen odotetaan tulevan voimaan 1.1.2025 alkaen. Päästökaupan on arvioitu lisäävän bensiinin pumppuhintaa noin 16 sentillä litralta ja dieselin 11 senttiä litralta vuoden 2030 tasolla.

Raskaalle liikenteelle on jo valmisteilla keinot korvata hintojen nousua. Nousevia polttoainekuluja aiotaan korvata raskaalle liikenteelle uuden luotavan mekanismin eli ammattidieselin kautta. Raskasta kuorma-autokalustoa koneyrittäjillä on urakointikuljetuksissa niin maansiirto- kuin työkoneiden siirtokalustona. Maataloudelle kustannusten nousulle puolestaan on jo olemassa olevan järjestelmä eli energiaveron palautus, mitä voitaisiin käyttää myös tähän kompensointiin.

Maa- ja metsätaloudessa toimiville koneyrityksille palautus voitaisiin toteuttaa joko mallilla, joka rakennetaan ammattidieseliä varten, tai laajentamalla nykyistä maatalouden energiaveron palautusjärjestelmää koskemaan myös metsätaloutta. Tällöin metsätalouden töiksi olisi puunkorjuun lisäksi luettava myös paljon polttoainetta käyttävä haketus sekä koneelliset metsänhoitotyöt kuten mätästys, koneellinen istutus ja metsissä tehtävät ennallistamistyöt. Palautusmekanismi olisi ulotettava myös soiden ennallistamistöihin.

- Samalla on hyvä korjata järjestelmässä oleva valuvika ja ottaa myös maataloudelle urakointi palautuksen piiriin. Nykyisellään maataloudelle urakointi ei oikeuta energiaveron palautukseen, vaikka monasti urakoinnissa polttoaineiden käyttö on suurempaa kuin perusmaataloudessa.

- Olisi oikeudenmukaista kompensoida päästökaupan laajenemisesta johtuva polttoainekustannusten nousu maa- ja metsätalouden urakoinnissa, koska meillä ei vielä ole vaihtoehtoista teknologiaa käytettävissä. Kustannusvaikutusten pitäisi kohdistua enemmän sinne, missä vaihtoehtoja jo on.