Jyväskylän yliopisto: Suomalaisten sanomalehtien metsäkeskustelussa nousee esiin poliittinen päätöksenteko

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa toteutettu tutkimus paljastaa, miten metsistä kirjoitetaan Suomessa, ketkä keskusteluun osallistuvat, ja mitkä ovat eri toimijoiden keskeiset argumentit heijastaen moninaisia näkemyksiä, tavoitteita ja toimijoiden välisiä suhteita. Tutkimuksessa analysoitiin kirjoituksia Maaseudun Tulevaisuudessa ja Helsingin Sanomissa. Metsiin liittyvä poliittinen päätöksenteko nähtiin kriittisen tärkeänä sekä poliitikkojen valta merkittävänä molemmissa medioissa.

Akatemiatutkija Annukka Näyhä ja projektitutkija Venla Wallius Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta tutkivat suomalaisissa sanomalehdissä käytävää metsäkeskustelua.

Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa keskeiset toimijat, diskurssit ja toimijasuhteet suomalaisessa sanomalehtikeskustelussa liittyen metsiin ja metsien käyttöön. Pohjimmiltaan tavoitteena työssä oli lisätä toimijoiden ymmärrystä erilaisista näkemyksistä ja argumenteista, ja luoda siten pohjaa yhteiselle keskustelulle tulevaisuuden kestävyystavoitteista.

- Maaseudun Tulevaisuudessa kuuluivat eniten metsäalan yritysten ja Metsäteollisuus ry:n sekä metsänomistajien ja MTK:n äänet. Helsingin Sanomissa näkyvimmät metsäkeskustelijaryhmät puolestaan olivat tutkijat ja poliitikot, toteaa akatemiatutkija Annukka Näyhä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Metsiin liittyvä poliittinen päätöksenteko nähtiin kriittisen tärkeänä

Maaseudun Tulevaisuudessa vallitsevimmat artikkeliteemat olivat metsä- ja puupohjainen liiketoiminta sekä politiikkaan liittyvät aiheet. Helsingin Sanomissa esiin nousivat politiikkateemojen ohella ympäristöllinen kestävyys sekä virkistys- ja hyvinvointiaspektit.

Metsiin ja niiden käyttöön kohdistui paljon erilaisia merkityksiä, tavoitteita ja vastakkaisia diskursseja.

- Karrikoidusti voi sanoa, että yhteiskunnan moninaisten toimijaryhmien lukuisiin vaateisiin pyritään poliitikkojen taholta vastaamaan ”metsät voi sekä suojella että hyödyntää” -diskurssilla. Tosiasiassa tätä yhtälöä ei voi kuitenkaan ratkaista. Metsien käytön erilaisten tarpeiden yhteensovittaminen vaatii yhteistä keskustelua pohjaksi yhteisille tavoitteille, käytännön toimille ja arvonluonnille metsäluonnonvaran hyödyntämisessä, Näyhä toteaa.

- Analysoitujen medioiden yhteneväisyyksistä huomionarvoista on se, että metsiin liittyvä poliittinen päätöksenteko nähtiin kriittisen tärkeänä ja politiikkojen valta merkittävänä. Metsäpolitiikasta kirjoitettiin paljon ja sitä myös kritisoitiin, sanoo Näyhä.

Metsäalan toimijoiden välisiä valtasuhteita käsiteltiin muutoin vähän. Tämä voi osaltaan ylläpitää vallitsevaa metsäregiimiä, jonka ytimessä ovat isot metsäyritykset, osa metsänomistajista sekä etujärjestöt, ja luoda haasteita moniäänisyyden ja kestävyysmurroksen edistämiselle. Metsäregiimi tarkoittaa metsäalan vallitsevaa organisoitumistapaa, joka määrittää sitä, miten ja kenelle metsiin pohjautuvaa arvoa luodaan.

Eri toimijoilla on halu löytää yhteisymmärrystä

Erilaisilla yhteisöillä, kolmannen sektorin ympäristöjärjestöillä, etujärjestöön kuulumattomilla metsänomistajilla ja pienillä yrityksillä voi olla tärkeä rooli olemassa olevien rakenteiden muuttamisessa, mikäli ne tekevät enemmän koordinoitua yhteistyötä.

- Löysimme myös signaaleja siitä, että eri toimijoilla on myös jaettuja tavoitteita, pyrkimys löytää yhteisymmärrystä ja halu keskustella metsäaiheista rakentavasti. Nämä saattavat tosin välillä peittyä polarisoituneen keskustelun alle, kertoo Wallius.

Tutkimuksen mukaan moniäänisen ja rakentavan metsäkeskustelun sekä yhteistyön edistämiseksi tarvittaisiin uusia alustoja ja kanavia, joilla näitä keskusteluja voitaisiin käydä.

- Aineisto ei missään nimessä kata kaikkea metsäuutisointia, eivätkä tulokset siksi ole kaikenkattavia. Tutkimus ei myöskään tarkastele valittujen medioiden valtarooleja itsessään, vaikka tiedostammekin tämän.

- Tulokset tarjoavat kuitenkin katsauksen siitä, miten metsistä kirjoitetaan Suomessa, ketkä keskusteluun osallistuvat, ja mitkä ovat eri toimijoiden keskeiset argumentit heijastaen moninaisia näkemyksiä, tavoitteita ja toimijoiden välisiä suhteita. Valittujen uutismedioiden yksityiskohtainen vertaileminen keskenään ei ollut tutkimuksen keskiössä, vaan tavoitteena oli lisätä ymmärrystä julkisesta metsäkeskustelusta kokonaisuutena, toteaa Näyhä.

Tutkimus toteutettiin analysoimalla Maaseudun Tulevaisuuden ja Helsingin Sanomien artikkeleita kriittisen diskurssianalyysin avulla. Tutkimusaineisto koostui 283 artikkelista vuosilta 2019–2021. Tutkimus toteutettiin osana Suomen Akatemian rahoittamaa Tulevaisuussuuntautuneet, yhteistoiminnalliset liiketoimintamallit kestävyyssiirtymän edistäjinä - Suomalainen metsäala kokeellisena alustana transitiokehikon luomiselle (BuSuT) -hanketta.