Metsäteollisuus

UPM mukana eDNA-hankkeessa – pohjoismaisen luonnon monimuotoisuuden tutkimusta kehitetään

UPM on mukana Luonnonvarakeskuksen vetämässä NorthDIVeRSITY-hankkeessa, jossa kehitetään pohjoismaiseen luontoon sopivia eDNA-työkaluja (Environmental DNA) kalaston ja metsälajiston seurantaan. Hankkeen avulla pyritään löytämään tehokkaampia menetelmiä esimerkiksi ennallistamisen vaikutuksien seurantaan tutkimalla lajien levinneisyyttä ennen ennallistamista ja sen jälkeen.

mylly
Ala-Kelvänjoen varrelle rakennettiin ensimmäinen mylly vuonna 1666. Viimeisin mylly on vielä paikallaan muistuttamassa alueen historiasta.

- Ympäristön monimuotoisuuden arviointiin tarvitaan uusia menetelmiä perinteisten rinnalle. eDNA on lupaava vaihtoehto esimerkiksi kalastoseurantaan, mutta sen toimivuus pohjoisissa olosuhteissa vaatii vielä kehittämistä, Luken johtava tutkija Pauliina Louhi kertoo.

Yksi hankkeen tutkimuskohteista sijaitsee Pohjois-Karjalassa Pieliseen laskevassa Lieksan Kelvänjoessa ja sen vesistöalueella. Ala-Kelvänjoelta purettiin kesällä 2024 vanha myllypato ja koskialue kunnostettiin. UPM:n virtavesiohjelman tukeman ennallistamiskohteen vesistöstä otettiin näytteitä ennen töiden aloittamista ja seurantaa jatketaan tulevina vuosina.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Alueen toisessa ennallistamiskohteessa, vesistön yläjuoksulla sijaitsevalla Korisevanjoella kunnostettiin samana kesänä vanha tierumpu, joka oli ollut vaelluseste. eDNA-näytteitä otettiin useista eri kohdista ja erilaisilla tavoilla Kelvänjoen vesistöalueelta.

- Eri lajien leviäminen Pielisestä Kelvänjokeen ja siitä yläjuoksulle saattaa viedä aikaa, joten seuraamme mielenkiinnolla mahdollista levittäytymistä vaellusesteiden nyt poistuttua, Louhi sanoo.

Suomessa on arviolta noin 5000 energiataloudellisesti merkityksetöntä patoa tai rakennelmaa, jotka estävät kalojen ja muun vesieliöstön vapaan liikkumisen. Lisäksi Suomen noin 90 000 tierummusta arviolta 30 % on vaellusesteitä.

- On tärkeää, että ennallistamistoimet ohjataan tällaisiin kohteisiin ja tavoitteena on, että pystymme jatkossa entistä tarkemmin seuraamaan ennallistamistoimien vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle, toteaa UPM virtavesiohjelman koordinaattori, UPM Energyn ympäristöpäällikkö Mikael Rytkönen.

NORTHDIVeRSITY saa rahoitusta EU:n Interreg Aurora -ohjelmasta ja sen muita rahoittajia ovat Lapin liitto, Länsstyrelsen i Norrbottens län ja UPM. Luken vetämässä hankkeessa ovat mukana myös Oulun ja Uumajan yliopistot.

Ympäristö-DNA eli eDNA

  • Ympäristö-DNA:lla eli eDNA:lla tarkoitetaan ympäristöstä kerättyjen, esimerkiksi vesi- maaperä-, sedimentti-, lumi- tai ilmanäytteiden sisältämää DNA:ta. Näytteet sisältävät eliöiden ympäristöönsä jättämiä aineenvaihduntatuotteita, limaa, sukusuoluja, ihoa, karvoja yms.
  • Vakioituna eDNA-menetelmällä voidaan saada luotettavaa tietoa lajien esiintymisestä sekä säästää aikaa ja kustannuksia verrattuna perinteisempiin ympäristötutkimuksen menetelmiin. Näytteen avulla pystytään havaitsemaan yksittäisiä kohdelajeja tai määrittämään jopa satoja lajeja yksittäisistä näytteistä ilman elävien yksilöiden keräämistä.
  • Menetelmää käytetään mm. UPM:n ennallistamiskohteiden seurannassa Ala-Kelvänjoella ja Korisevanjoella, sekä Hiitolanjoella, jossa UPM oli yksi kolmannen vaiheen ennallistamistyön tukijoista.