Puolen vuosisadan savotta

Piirosten kahdeksan veljeksen yritys etenee ja kehittyy varmoin askelin. Savon sydämessä Kuopiossa pääpaikkaa pitävä puun kaatoon ja lähikuljetukseen keskittynyt yritys työllistää kahdeksan veljeksen lisäksi liki 80 työntekijää. Tässä luvussa on mukana vakituiset sesonkityön tekijät, joilla on myös omia hankkeita vuoden varrella.

Yrityksen juuret ovat Heinävedellä Palokin kylällä, jonne veljesten isä, Sulo Piironen perusti vuonna 1969 pienen Palokin Puunsiirto -yrityksen. Suku on aina ollut yrittäjähenkistä, sillä pajatoimintaa Piiroset ovat harjoittaneet jo 1890-luvulta lähtien.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Kumppanuus kantaa

- Isän jalanjäljillähän tässä ollaan. Palokin Puunsiirto aloitti toiminnan 1960-luvun lopussa. Savotoinnin lisäksi isän perintöä on sekin, että toisia ihmisiä kohtaan on oltava niin hyvä kuin se on mahdollista. On osattava arvostaa oman yrityksen työntekijöitä. Hyvistä työntekijöistä kannattaa pitää kiinni, veljeksistä nuorin Otto Piironen tunnustaa.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Yrityksessä mietitään ensin yhdessä ja sitten tehdään harkittuja siirtoja. Kasvu on tavallaan uuteen hyppäämistä ja siksi se usein hieman oudoksuttaa. Mutta kaikkeen sopeutuu ja tottuu. Resurssien jakaminen on erittäin tärkeää yrityksen kasvussa. Pitää osata kasvaa hallitusti ja jakaa hyvissä ajoin vastuita. Vastuuta ei saa antaa liikaa, mutta ei liian vähäkään. On osattava tunnistaa itse kunkin työntekijän vahvuudet, jotta työtehtävien jakaminen tuottaisi parhaimman mahdollisen tuloksen. Tiettyjä töitä kannattaa myös ulkoistaa.

-Kaikki koneidemme siirrot ovat Suomen Konesiirrot Oy:n vastuulla. Vuosittainen noin miljoonan litran polttoainehuolto on uskottu Fuelkin vastuulle. Nämä kaksi asiaa ovat nyt poissa meidän harteiltamme, toimitusjohtaja Esa Piironen toteaa tyytyväisenä.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Ulkomailla oppii

FinnHarvest on varsin kokenut savotoija ulkomaillakin. Alkujaan FinnHarvest perustettiin nimenomaan ulkomaankeikkoja varten, sillä Piiroset Ky:n kautta mahdolliset riskit olisivat tulleet henkilökohtaisiksi. Myrskytuhoalueiden raivaus Saksassa ja eteläisessä Ruotsissa sujui mallikkaasti ja savotat ovat poikineet jatkoa. Ulkomaan reissuilla oppii aina uutta ja luonnollisesti ensimmäinen hanke on opettavaisin. Joka maassa on omat tapansa ja tottumuksensa ja melko pitkälle kantapään kauttahan asiat tutuiksi tulevat. Myös yrityksen työntekijät ovat pitäneet ulkomaankeikoista. Esa Piirosen mukaan työ etenkin Saksassa loi mainion verkoston ja laajan tuttavapiirin. Yhteistyö saksalaisen GS Forstin kanssa on sujunut suotuisasti. Näistä kontakteista on ollut mukavasti hyötyä ja tällä hetkellä neuvotellaan uusista savotoinneista eteläisessä Euroopassa. Mutta se on muistettava, että usein hankalassa maastossa sikin sokin olevat rungot panevat niin kuskin kuin koneenkin koetukselle. Molempien on oltava parasta A-luokkaa, jotta työ sujuisi.

Viimeisin keikka alkoi maaliskuussa 2018 ja se kesti noin kahdeksan kuukautta. Keikalla koko ajan mukana ollut Otto Piironen korostaa kokeneiden Tapio Kukkosen ja Esa Kokkosen panosta hankkeen onnistuneessa läpiviennissä. Myös Miro Leskinen ja Aki Sutinen tekivät merkittävän työn Saksan savotalla. Tällä hetkellä FinnHarvestilla ei ole ulkomailla koneita työssä. Tätä nykyä Otto Piirosen vastuulla on yrityksen henkilöstöhallintoon liittyvät asiat.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Yhteen hiileen

Piirosten veljesten avoimuus ja halu kertoa kokemuksistaan on merkille pantavaa. Metsäkoneiden kehittämisessä osaavien kuskien kommentit ovat ensiarvoisen tärkeitä, sillä nimenomaan yhteistyöllähän parhaat koneet on kehitetty. Yhteistyö Ponssen kanssa on sujunut myös mallikkaasti. Yhdessä kuskien ja tehtaan kanssa järkeilemällä on kyetty keksimään tehokkuutta lisääviä ja työtä helpottavia ratkaisuja metsäkoneisiin.

-Yritystämme on määrätietoisesti kehitetty ja parannettu, jotta se olisi hyvä kumppani niin kuskeille, toimeksiantajillemme kuin muillekin, joiden kanssa teemme työtä, Esa Piiroinen selventää.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Ajossa on kaikkiaan 36 omaa konetta ja tämän päälle tulee muutamia kumppanuusyrittäjien koneita sesongin kiivauden mukaan. 

-Muistan, miten Einari Vidgrenillä oli aikanaan sellainen haave, että olisi erittäin hyvä, jos jokaisella kahdeksalla veljeksellä olisi oma Ponsse. Silloin meillä taisi olla kaksi tai kolme konetta ja mietin, että ehdottomasti liian suureksi se menisi, jos yrityksessä olisi kahdeksan metsäkonetta, Pasi Piironen muistelee.

Samalla hän lisää, että onneksi Einari ehti nähdä se ajan, että meillä oli lähes pari konetta per Piirosen poika.

Toimintaa selkeytetään

Vuonna 2016 Piiroset Ky muutettiin osakeyhtiöksi. Seuraavan vuoden alussa Piiroset oy:n liiketoiminnot koneineen ja työntekijöineen siirrettiin FinnHarvestille.

Tilanne savotoilla on ollut tasaisempaa jo useamman vuoden. Metsäteollisuuden hyvä markkinatilanne on mahdollistanut myös urakoitsijoille rauhallisemman mahdollisuuden kasvuun. Hakkuita on tehty lähes ympärivuotisesti, mikä Esa Piirosen mukaan on lähes välttämättömyys.

-Ei urakoitsijalla ole mahdollisuutta pitää koneiden puomeja suorina hallin pihalla kovin pitkiä aikoja. Arvokkaiden koneiden on oltava tuottavassa työssä. Ja mikäli halutaan pitää kiinni ammattinsa hallitsevista konekuskeista, heille on oltava työtä ympäri vuoden, Eino Piironen perustelee.

Piiroset ovat tyytyväisiä henkilökunnan vähäisestä vaihtuvuudesta. Taloon on tullut lisää väkeä sekä yrityskauppojen myötä että ihan suoraan. Yritys järjesti kaikkien aikojen ensimmäinen rekryn Facebookissa viime kesänä. Kampanja toimi hyvin, yhteydenottoja saatiin mukavasti ja työsopimuksiakin solmittiin.

-Pyrimme henkilöstöpolitiikassa siihen, että olisimme ikään kuin yhtä suurta perhettä. Hyvä pysyvyys henkilöstön kohdalla on vaatinut luonnollisesti panostusta. Oman väen on tunnettava, että heistä välitetään. Yrityksen täytyy olla joukkue, eikä tietty määrä ihmisiä. Voittava joukkuehenki on meidän arvomme, innostuu Otto Piironen kuvailemaan FinnHarvestin henkilöstöpolitiikkaa.

Koulutus kunniassa

Yrityksessä on jatkuva sisäinen koulutus käynnissä, jotta pysytään ajan tasalla. Uusien työntekijöiden huolellinen perehdyttäminen luo fyysistä ja henkistä turvallisuutta ja parantaa joukkuehenkeä. Tilannetta seurataan tarkasti, jotta koulutuksen ja perehdyttämisen osalta osataan tehdä oikeat toimenpiteet oikeaan aikaan. Historian saatossa Piiroset Ky:ssä ja nyt FinnHarvestissa on koulutettu valtavasti metsäkonealan ammattilaisia. Kasvavassa yrityksessä rekrytointien merkitys tulee kasvamaan ja FinnHarvestin on oltava haluttu työnantaja ammattilaisten keskuudessa.

-Kahdeksan veljestä yhdessä huippuluokan henkilökunnan kanssa muodostavat yritykselle uskomattoman voimavaran. Olemme aina toimineet lievästi yliresurssilla. Tavoite ei ole koskaan ollut mahdollisimman vähäinen henkilökunnan määrä. Yrityksen johdon tehtävä on kaivaa hiljaisena aikana tekemistä työntekijöille, Esa Piironen summaa.

Porukka ja koneet ovat laajalla alueella maakunnissa. Tällaisessa tilanteessa yrityksen on voitava luottaa työntekijöihin ja vastaavasti työntekijän yritykseen. Vastuun ja vallan jaon on toimittava saumattomasti. Etäisyyksistä huolimatta on kyettävä olemaan aidosti läsnä.

Kalusto on kunnossa

UPM on suurin toimeksiantaja, minkä lisäksi Binderholz, Keitele Forest ja IPO Wood ovat varsin merkittäviä työllistäjiä, kun vuotuinen reilun 750 000 motin puumäärä on saatava tien varteen.

FinnHarvestilla ei ole koneissaan varsinaista huoltosopimusta. Mutta kuten muussakin yrityksen toiminnassa, myös huollossa pätee vahva yhteistoiminnan henki. Huoltoja tehdään omalla hallilla ja oman henkilökunnan voimin sen kun ehditään, mutta paljon turvaudutaan myös Ponssen huoltoon. Kun huolto on omissa käsissä, niin reagointi on äärimmäisen nopeaa. Tämä varmistaa toiminnan laadun metsäyhtiöiden suuntaankin, Eino Piironen kertoo.

Kauppaa tehdään nykyään isommissa, usean koneen pompseissa, jotta työntekijöiden kohtelu olisi mahdollisimman tasapuolista. Isot hankintaerät helpottavat myös yrityksen huoltohenkilöstön ja varaosatoimintojen työtä. Koneen vaihtoajankohtaan vaikuttaa käyttötuntien lisäksi muun muassa sopimustilanteet, savottarakenteet ja uusien mallien markkinoille tulo. Vaihtoon menevillä koneilla on ajettu keskimäärin 8000 – 13 000 tuntia. Kohtalaisen tuore konekanta luo varmuutta työn sujumiseen ja lisää kuljettajien työviihtyvyyttä. Koneita on 50 vuoden aikana tullut ja mennyt Tarkkaa lukua ei olla vielä laskettu, mutta varmasti yli sata konetta on tullut puolen vuosisadan aikana hankituksi. Piiroset lupasivat laskea tarkan luvun 50-vuotisjuhliin mennessä.

Perinteisen savotoinnin lisäksi FinnHarvest tekee sähkölinjojen reunavyöhykehakkuita ja voimalinjojen reunapuiden poistoa. Myös tontti- ja puistometsähakkuut kuuluvat toimenkuvaan.

Kuten yrityksen nettisivuilla todettiin: Rautaisella ammattitaidolla, kaikista kohteista, kaikissa olosuhteissa ja nykyaikaisella kalustolla.

-On elettävä resurssien mukaan ja ostattava tehdä oikeat johtopäätökset. Ei ole yhtä ainutta toimintamallia, jolla menestytään, Esa Piironen toteaa lopuksi.

Teksti ja kuvat: Visa Vilkuna