Kaikki talteen
Kyyjärvellä toimiva Veljekset Parkkonen Ay on ymmärtänyt varsin hyvin, että savotoilta saatava puu kannattaa jalostaa mahdollisimman pitkälle ja tarkasti ennen myyntiä. Tällä hetkellä yhdellä ketjulla harvennuksia tekevä yritys myy lämpöä, haketta ja klapeja.
Parkkoset ostavat leimikot pystykaupalla. Talvella Sampo HR46 ja Keto 51 huhkivat kahdessa vuorossa, mutta kesäisin hakkuut saa hoidetuksi yhden vuoron aikana. Oman puunhankinnan ohella yritys tekee metsänomistajille hankintahakkuitakin melko paljon. Toiminnassa pyritään aina metsänomistajan kannalta parhaaseen lopputulokseen.
Näppäryys ratkaisee harvennusleimikossa
- Tukkeja ja pientä massapuumäärää lukuun ottamatta käytämme savotoilta saatavan puun itse. Koivuista pilkomme klapeja ja muusta puusta teemme haketta, jonka myymme sellaisenaan tai tarvittaessa lämpöenergiana, Antero Parkkonen kertoo.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
Päätyminen Keto 51-kouralla varustettuun Sampoon on varsin perusteltua. Näppärän kokoinen ja ketterä metsäkone on mainio liikuttamaan sekä pienille että hieman isommillekin puille erinomaisesti sopivaa hakkuupäätä. Noin 500 kiloa painavalla ja auki asennossakin vain metrin leveällä kouralla pystyy harventamaan jäljelle jääviä puita kurittamatta.
Konetta ajava Juho Mäkelä valmistui hiljattain Tarvaalan koulusta metsäkoneen kuljettajaksi. Hän teki kaikki harjoittelunsa Veljekset Parkkosen työmailla. Koulu sujui Mäkelältä sen verran mallikkaasti, että edessä olevan varusmiespalveluksen jälkeen vuorossa on metsätalousinsinööriksi opiskelu.
- Kyllä tällä yhdistelmällä on varsin mukava harvennuksia tehdä. Puut ja niput pysyvät hyvin kourassa, eikä syötön kanssa tarvitse ihmeemmin edestakaisin veivata. Tämä lisää merkittävästi työsaavutusta, Mäkelä muistuttaa.
Teloilla tukevampi ote
Parkkosilla oli pitkään käytössä Keto Forst, jonka kanssa tosiaankin uskalsi lähteä savotalle. Yksinkertainen, toimintavarma ja edullinen pieni harvesteri on erinomainen ensiharvennukseen ja energiapuun tekoon. Yrityksen nykyiseen savotointiin oli kuitenkin hankittava isompi koura.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
Parkkonen kertoo kokeilleensa rullasyöttöistä kouraa, mutta palasi takaisin telasyöttöiseen Ketoon.
- Ihastuin rullasyöttöisen kouran esitteessä ilmoitettuun syöttönopeuteen, mutta varsin pian huomasin nopeuden olevan harvennushakkuilla teoreettinen arvo. Rullan ruopiessa kiimakuoppia puuhun ja nippuihin, huomasin kouriintuntuvasti telasyötön edun, Parkkonen tunnustaa.
Mutkaiset ja vänkkyräiset puut menevät telojen välissä varsin mukavasti eteenpäin. Myös useamman pienen kuun yhtäaikaisessa joukkokäsittelyssä telasyötön varmuus korostuu.
- Uudistetun Keto 51:n tiltin rakenne on samaa sukua hyväksi havaitun Forstin kanssa. Tiltissä on mukavasti voimaa ja sen huomaa etenkin latvarisujen käsittelyn nopeutumisena, Parkkonen ja Mäkelä kiittelevät.
Keto 51 on osoittautunut luotettavaksi kouraksi. Rokulipäiviä ei ole tullut, kuten edellisen kanssa tuppasi tapahtumaan. Parkkosen mukaan Keto-kourien varaosien hinnoittelu on varsin kohtuullista ja varaosien toimitukset pelaavat esimerkillisen ripeästi.
Ykkösluokan klapeja
Parkkoset ovat tehneet polttopuita pitkään, mutta markkina oli melko suppealla alueella. Viitisen vuotta sitten yrityksessä panostettiin voimallisesti klapikauppaan. Toimintansa lopettaneen Kyyjärven sahan alue oli kuin luotu tätä varten. Sahan tehokkailla kuivauskaapeilla puista saa nitistetyksi kosteutta pois ja olemassa olevat katokset tarjoavat hyvän suojan kauppakunnostetuille klapeille.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
- Meidän toimintatavassamme rahan kierto on melko hidasta. Rankojen on kuivuttava kunnolla ennen kuin ne voidaan hakettaa ja muuttaa lämmöksi. Vasta tämän jälkeen on mahdollista odotella tiliä. Myös klapikaupassa kiertonopeus on varsin verkkainen, Parkkonen kertoo.
Kuvien leimikolla on mukavan kokoista koivua, mutta se ei kelpaa klapien tekoon. Syynä on tuohen irtoaminen. Kun koivu syyskesästä lopettaa kasvunsa, niin tuohi alkaa pysyä rungossa kiinni. Tästä eteenpäin kevääseen saakka saadaan koivusta ensiluokkaisten klapien raaka-ainetta.
Parkkoset myyvät klapit ”Lennun klapi” -tuotemerkillä. Noin 80 prosenttia tuotannosta toimitetaan ympäri Suomen oleviin kauppoihin 40 litran verkkosäkeissä. Loput menevät 1,5-kuution suursäkeissä lähialueen kulutukseen. Energiakriisin myötä ihmiset innostuivat puiden polttoon ja hankkivat liiterinsä täyteen. Tämä näkyy tällä hetkellä kysynnän hiipumisena ja hinnan painumisena tavanomaiselle tasolle. Sähkön hintakin on inhimillistynyt, mikä osaltaan hillitsee klapien kysyntää.
Haastattelu tehty kesällä 2024. Artikkeli on julkaistu alun perin Kone-Ketonen Oy:n 40-vuotisjuhlalehdessä, joka jaeltiin Metsätrans-lehden 2/2025 mukana. Koko lehden voit lukea maksutta Kone-Ketosen verkkosivuilta, tästä linkistä.
