Nuoren metsän kunnostus vaatii taitoa ja oikeat koneet
Nilsiäläinen Eero Karppinen aloitti lypsykarjatilan pidon vuonna 2000 tehdyn sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Muutamaa vuotta myöhemmin Karppinen hankki telakaivurin ja varusti sen Keto Forstin hakkuupäällä.
Työtä Savon metsissä tuntui riittävän ja niinpä vuonna 2020 lehmät lähtivät ja Karppinen keskittyi harvennushakkuisiin sekä nuoren metsän kunnostukseen. Etenkin karsitun rangan menekki tuntuu olevan nousussa.
Harvennuksia riittää
Vuoden 2019 lokakuussa työhön saatiin uusi Sampo HR46, jonka nosturin nokassa oli Keto 51 Supreme. Koneen mittariin on pyörähtänyt jo lähemmäksi 8 000 tuntia. Yrityksen toinen kone on Moipun giljotiinikouralla varustettu ProSilva.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
- Vaihdoin kaivurini aluksi käytettyyn Sampoon, jossa oli rullasyöttöinen koura. Se osoittautui epäluotettavaksi ja siksipä vaihdoinkin sen varsin pian Keto 51:n. Kun uuden koneen vaihto tuli eteen, kouran valintaa ei tarvinnut miettiä, Karppinen kertoo.
Nosturin ulottuma on 7,5 metriä, mikä on juuri sopiva 10 tonnin painoiselle koneelle ja 500 kiloiselle kouralle.
Keto 51 Supreme on hieman vastaavan kokoisia rullakouria kapeampi etenkin avattuna. Karppinen ei kuitenkaan näe, että kapeudesta olisi merkittävää hyötyä, sillä erot ovat etupäässä senttimetrien luokkaa. Hyvän hakkuujäljen ensimmäinen ja tärkein tekijä on ammattinsa osaava koneen kuljettaja.
Työtä tehdään MHY Savolle melko laajalla alueella. Hommia on riittänyt sen verran, että hakattu on pääosin kahdessa vuorossa. Yhden tuurin pituudeksi riittää silti kahdeksan tuntia, sillä ensiharvennusten teko ja nuoren metsä kunnostus ovat tarkkuutta vaativia töitä.
Väsymys ei saa painaa
- Hakkuutyö tiheässä metsässä on jatkuvaa päätöksentekoa puiden ottamisen ja jättämisen välillä. Maastoa ja jäljelle jääviä puita pitää yrittää myös suojella ja ajatella samalla, kuinka ajokoneen kuljettaja saa puut mahdollisimman vaivattomasti kyytiin ja tien varteen. Tässä työssä on oltava virkeänä kaiken aikaa, joten normaali noin kahdeksan tunnin mittainen työpäivä riittää, Karppinen perustelee.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
Jos tulee kova hoppu, niin parempi on hakata muutama tunti lauantaina ja sunnuntaina ennemmin, kuin venyttää arkipäivän vuoron pituutta. Hakkuutyön laadun on Karppisen mukaan pysyttävä huipussaan.
Keto 51 Supremen pituusmitan tarkkuuden Karppinen on havainnut erittäin hyväksi. Pientä puuta hakattaessa tavanomainen, yleisesti hakkuupäissä käytetty kapea mittapyörä ei aina osu puuhun koko matkalta. Telat sen sijaan antavat lähes poikkeuksetta riittävän tarkkuuden puun laadusta ja koosta riippumatta.
Toki isollakin koneella ja järeällä kouralla harvennuksia voi tehdä, mutta työn taloudellisuus onkin sitten eri juttu. Kun hakkuukalusto mitoitetaan mahdollisimman tarkasti tehtävän työn mukaan, urakoitsijalla on paremmat mahdollisuudet päästä toivottuun taloudelliseen tulokseen. Kone-Ketosen laajasta hakkuupäävalikoimasta löytyy taatusti sopivan kokoinen malli kaikille maailman savotoille. Pienimmällä Forstilla tehdään harvennushakkuita ja isoimmalla Keto 800-sarjalaisella kellistyy yli metrin läpimittainen runko. Valinnanvaraa siis riittää.
Palvelu pelaa
Karppinen kehuu estoitta Kone-Ketosen tehtaan palvelua jälkimarkkinoinnissa. Vaikka Kone-Ketosen kourat ovat tulleet Karppiselle sen verran tutuiksi, että huollot ja säädöt osaa itse tehdä, joskus tarvitsee viisaamman neuvoja.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
- Jukaraisen Jarmolta saan neuvoja ja opastusta, jos oma osaaminen ei riitä. Varaosatoimitukset ovat niin ikään erinomaisesti hoidossa.
- Yhtenä päivänä kourasta rikkoutui karsimaterän sylinterin varsi. Soitin kello 12.22 tehtaalle ja tilasin osan. Kävin noutamassa sen Postin Rautavaaran laittelukeskuksesta seuraavan aamuna kahdeksan aikaan, jolloin työ pääsi jatkumaan, Karppinen toteaa ja lisää, ettei Kone-Ketonen ole koskaan tarjonnut ”eioota”. Eli osat ovat aina löytyneet ja pantu saman tien kuljetukseen. Ja poikkeuksetta osa on ollut täsmälleen oikea, Karppinen kertoo kokemuksestaan.
Tulevaisuus tehdään
Venäjän puun ja hakkeen tuonnin tyrehtyminen on piristänyt kotimaista energiapuukauppaa. Omavaraisuus on parantunut ja metsiämme on saatu hoidetuksi hyvää kasvukuntoon. Karppisen mukaan välillä on voitu puhua jopa metsäenergiabuumista. Kukaan ei kuitenkaan tiedä onko nykyinen tilanne pysyvä. Tuleeko vaiko peräti tehdäänkö tilanteeseen muutoksia. Toivottavaa olisi, että päättäjiltä löytyisi pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista näkemystä kotimaisen energiasektorin kehittämiseen.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
Artikkeli on julkaistu alun perin Kone-Ketonen Oy:n 40-vuotisjuhlalehdessä, joka jaeltiin Metsätrans-lehden 2/2025 mukana. Koko lehden voit lukea maksutta Kone-Ketosen verkkosivuilta, tästä linkistä.
