Toimeksiantajan vaatimuksesta telasyöttöön
Kuopion suunnalla jo 1980-luvulla savotoinut Pekka Savolainen sai toimeksiantajaltaan Saastamoinen Oy:n vaneritehtaalta tiukan nootin. Vaneritukeissa oli liikaa prosessorin piikkirullien aiheuttamia vioituksia. Tilanne oli hankala, sillä vaihtoehtoja ei juuri ollut.
Savolainen kertoo kokeilleensa myös kumisilla syöttörullilla varustettua Ösan prosessoria. Sillä ei puuhun tullut jälkiä, mutta ei sillä puitakaan pinoon saanut. Sen sijaan pajalla olo tuli tutuksi.
Savolainen kertoo, että alkuun tehtaat olivat tosiaan erittäin tarkkoja pintavaurioista. Välillä taasen tuntui, että oli ihan sama millä ja minkälaisilla pintavauriolla puuta pinoon hakataan. Nyt on näköjään taas herätty vaatimaan mahdollisimman vähäistä pintavioitusta.
Naapuri huomasi lehtijutun
- Olin puhunut ongelmastani naapurillenikin. Niinpä hän sitten yhtenä päivänä kiiruhtaa meille kädessään uusin Koneviesti. Siinä oli Jorma Voutilaisen kirjoittama artikkeli todellisesta innovaatiosta eli Kone-Ketosen kehittämästä telasyöttöisestä hakkuupäästä, Savolainen kertoilee.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
Luettuaan artikkelin Savolainen havaitsi kouran poikkeuksellisen hyvät ominaisuudet nimenomaan hänen ongelmiensa ratkaisuun. Siksipä Savolainen suuntasi naapurinsa kanssa heti seuraavana päivänä matkaan Kone-Ketosen tehtaalle tutustuakseen tarkemmin kouraan.
- Sen verran vakuuttavasti Ketosen Lauri kehittämäänsä kouraa esitteli, että teimme kaupat saman tien. Muistaakseni kyseessä oli kolmas tehtaalta valmistunut Keto 100 -koura. Telasyöttöinen koura palveli Kockum 875-mallissa ongelmitta, vaikka talvi oli poikkeuksellisen kylmä, Savolainen kehuu.
Tehtaalla auttamassa
Keto 100 oli mainio koura, mutta Savolaisen silloisille hakkuille hieman pieni. Tehtaalla oli esitelty Keto 150, joka olisi erittäin sopiva Kockumin pariksi. Uudella kouralla tuntui olevan pitkähkö toimitusaika, mutta kiire savotalle painoi päälle. Siksipä Savolainen suuntasi Kone-Ketosen tehtaalle avustamaan kouran valmistuksessa.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
- Sorvailin kouraan tiettyjä komponentteja ja auttelin kouran kokoonpanossa. Siinä samalla Laurin kanssa mietittiin, kuinka kouraa voisi kehittää entistäkin paremmaksi. Parisen viikkoa viivyin Kristiinankaupungin reissuilla. Kortteeria pidin tehtaan siivousvälineiden varastossa, jossa olikin tosi rauhaisa nukkua. Kun Keto 150 oli valmis, palasin sen kanssa Kuopioon, Savolainen toteaa.
Yhdistelmä oli mukava parannus edelliseen ja motteja kertyi mukavasti. Huonoksi onneksi kone paloi, mutta nosturi ja koura säästyivät. Ne asennettiin Ponsse PAZiin, mutta kiikkerä ja rungoltaan heikko kone ei ollut Savolaisen mieleen. Tämän lyhyeksi jääneen kokeilun jälkeen Savolainen hankki savotalleen käytetyn Kockumin, jossa oli Keto 150 valmiina.
Erään seisokin aikana Savolainen innostui tekemään itselleen harvennushakkuukoneen. Peruskone oli Lokomon 928, jota Savolainen kavensi puoli metriä. Koneeseen asennettiin palaneesta koneesta jäänyt nosturi ja koura. Kone osoittautui tosi mainioksi harvennuksille. Savolainen harmittelee, kun erikoinen ja käteen käyvä kone tuli sitten jossain mielenhäiriössä romutetuksi.
Ulkomaan savotoille seikkailumielessä
Savolaisen piti jättää urakointi, kun ohitusleikkaus epäonnistui ja pakotti hänet pitkälle toipumislomalle. Kun mies hieman kuntoutui, hän palasi savotoille työntekijänä. Virossa Fendtin pohjalle tehty moto Keto 51 -kouralla osoittautui lyömättömäksi koneeksi harvennuksille.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
Savolainen teki keikkoja myös itänaapurin savotoille, joilla pääsi hakkaamaan rullasyöttöisellä kouralla. Kokemus ei vakuuttanut ja Savolainen vannoo yhä telasyöttöisen kouran nimiin.
- Viron ja Venäjän keikat tein lähinnä seikkailumielessä. Puolisoni oli muutamaa vuotta aiemmin menehtynyt, joten olin vapaa liikkumaan. Monen huiman kokemuksen lisäksi sain Venäjältä mukavan puolison itselleni, Savolainen summaa lopuksi.
Artikkeli on julkaistu alun perin Kone-Ketonen Oy:n 40-vuotisjuhlalehdessä, joka jaeltiin Metsätrans-lehden 2/2025 mukana. Koko lehden voit lukea maksutta Kone-Ketosen verkkosivuilta, tästä linkistä.
