Asia on tutkittava, ei oletettava

Vehmersalminen Tapio Miettinen on tehnyt pitkän uran metsäkoneiden ja eritoten kourien mittalaitteiden parissa. - Menin vuonna 1964 autonasentajaksi kuopiolaiseen autokorjaamoon. Vuonna 1968 minulle selvisi, että metsä on minun paikkani ja siksi vaihdoin Volvon metsäkoneiden huoltomieheksi, Miettinen kertoo.

Volvon lopetettua metsäkoneiden valmistuksen Miettinen siirtyi Koneyrittäjien Liiton Urakoitsijapalvelu-osuuskunnan leipiin ja Aktiv Skottenin markkinointiin sekä koulutukseen. Kun Aktiv Skottenin maahantuonti loppui, seuraava työmaa olikin hieman kauempana. Thomesto Oy oli tehnyt ruotsalaisen kehitysyhteistyötä tekevän Sidan kanssa sopimuksen metsähankkeesta Mosambikin pohjoisosaan Bemban alueelle. Miettiselle metsäteknologian neuvonantajan pesti sopi paremmin kuin hyvin.

- Mielenkiintoinen ja osin vaarallinenkin se reissu oli, sillä maassa käytiin sisällissotaa, Miettinen kuittaa Afrikan seikkailunsa.

Ongelma on usein mahdollisuus

Suomeen palattuaan Miettinen perusti metsäkoneiden korjaukseen ja kehittämiseen keskittyneen yrityksen Jouko Taskisen kanssa. Häntämotot olivat tulleet Suomen savotoille, mutta niissä oli vain puun pituusmittaus ja sekin melkoisen epätarkka. Miettinen tiedosti ongelman, mutta näki siinä samalla markkinaraon uudelle tuotteelle.

Vain tarpeellisia ominaisuuksia

Miettisellä oli kokemusta häntämotoista melkoisesti ja se auttoi kuutioivan mittalaitteen kehittämisessä. Sen aikaisissa kuutioivissa mittalaitteissa oli ongelmana olosuhteet, jolloin esimerkiksi ulkoilman lämpötila vaikutti lopputulokseen.

Miettinen muistelee, että toimeentulo oli tiukalla. Tutkimusta ja kehittämistä tehtiin päiväsaikaan ja pimeän aika ajettiin metsäkonetta. 1980-luvulla käytössä olleet potentiometrit eivät olleet riittävän luotettavia puun paksuuden mittaamiseen. Miettisen kehittämässä Scanmat 256 –mittalaitteessa paksuus mitattiin mittasylinterin antaman liikkeen perusteella kulma-anturilla. Itse anturi oli suojattu tukevalla kotelolla. Koneviesti-lehden metsäkonetoimittaja Jorma Voutilaisen mukaan samaa anturia käytettiin myös lentokoneiden peräsimissä.

Miettinen korostaa, että tuotekehitystä tekevän on kyettävä mahdollisimman syvällisesti samaistumaan työtä tekevien ihmisten ongelmiin. Useamman kerran kouran ja mittalaitteen kehitys- ja testaustyötä tehtiin Kone-Ketosen tehtaalla.

- Ketosen Laurin kanssa oli helppo tehdä yhteistyötä. Hänellä riitti oivaltavia ideoita. Muistaakseni hän ei kertaakaan sanonut, että nyt sinä Tapio olet väärässä, Miettinen tunnustaa.

Tarkka tulos säästä riippumatta

Ensimmäinen Scanmat 256-mittalaite asennettiin urakoitsija Mika Ruokolaisen Keto 100-kouraan. Peruskoneena oli Lokomo 919. Voutilainen kävi testaamassa Ruokolaisen koneen ja Koneviestin väliotsikkona oli PUHTAIN PAPEREIN: Laitteiston tulostus ja käsin kuutiointi erosivat lopputuloksessa vajaan prosentin. Virallisessa kontrollimitassa hyväksytään viiden prosentin poikkeama.

Toimivassa hakkuupäässä sähkö, hydrauliikka ja mekaniikka muodostavat tehokkaan kolminaisuuden. Tuotetta kehittävän on oltava hyvin perillä jokaisesta osa-alueesta, jotta koura tyydyttää käyttäjää. Miettinen korostaa, ettei suunnittelussa koskaan saa olettaa jotain asiaa, vaan kaikki on tutkittava ja kokeiltava. Vasta tämän perusteella voidaan edetä.

Työtä Kone-Ketosen kanssa tehtiin pitkään muun muassa Kanadassa. Mittalaitteen yksinkertaisen tarkka ja toimintavarma rakenne olivat osaltaan edesauttamassa heidän tuotteidensa pääsyä Pohjois-Amerikan markkinoille.

Miettinen on tehnyt työtä myös ulkomaisten konevalmistajien kanssa, joista suurin taitaa olla CAT. Power Forestin valikoimassa oleva Arbro-sykeharvesteri on pitkälti Miettisen käsialaa. Myös itänaapurissa Miettinen teki työtä, muun muassa asetehtaille. Sillä reissulla mies sai varsin komean tittelin: Tieteellis-tekninen neuvonantaja!

Lopuksi Miettinen korostaa, ettei hyvä laite saa olla liian monimutkainen. Sopivan yksinkertainen ratkaisu kestää paremmin vaativissa oloissa ja on kaiken lisäksi helppo käyttää ja huoltaa.

Artikkeli on julkaistu alun perin Kone-Ketonen Oy:n 40-vuotisjuhlalehdessä, joka jaeltiin Metsätrans-lehden 2/2025 mukana. Koko lehden voit lukea maksutta Kone-Ketosen verkkosivuilta, tästä linkistä.