Japanin keikka
Juha Pukkala oli Japanissa luovuttamassa Sampo-Rosenlewin hakkuukonetta ja kävi samalla muutamalla muulla Sampo-Rosenlewin hakkuukoneella eri puolilla Japania.
Monella suomalaisella saattaa olla käsitys, ettei Japaniin voisi myydä metsäkoneita. Onko siellä metsiäkään? Totuus on kuitenkin, että Japanin metsävarat ovat mittavat, ja niiden potentiaalista hyödynnetään vasta pientä osaa. Parhaimmillaan hehtaarilla voi kasvaa jopa 1000 kuutiota puuta. Japani onkin yksi maailman metsäisimmistä valtioista.
Hakkuutilastoja Japanista ei löydy, mutta sahatavaraa maa tuottaa saman verran kuin Suomikin, reilut 9 miljoonaa kuutiota. Paperin tuotanto on myös samaa luokkaa Suomen kanssa, vajaat kahdeksan miljoonaa kuutiota, mutta paperia ja kartonkia maassa tehdään Kiinan jälkeen toiseksi eniten maailmassa, 26 miljoonaa kuutiota. 127 miljoonainen kansa tarvitsee pakkauksia. Hakkeen tuojana Japani on maailman suurin 19 miljoonalla kuutiolla, tuoden lähes kolmasosan kaikesta maailmalle vietävästä hakkeesta.
Japanin pinta-ala on 380.000 km², reilut kymmenen prosenttia Suomea suurempi. Maan pinta-alasta 75 - 80 prosenttia on vuoristoa, joka suurelta osalta kasvaa metsää. Niinpä maan pinta-alasta lähes 70 prosenttia onkin metsiä, ja niistä 40 prosenttia on istutusmetsiä. Metsistä noin kolmasosan omistaa valtio ja yksityiset, lähinnä isot paperitehtaat, vähän yli puolet.
Alueen vuoristoisuuden tuomat erityispiirteet puunkorjuuseen ovatkin konevalmistajille aikamoinen haaste. Jyrkkiin rinteisiin voidaan tehdä vain kapeita teitä, joille isoilla koneilla ei ole asiaa. Jyrkät rinteet aiheuttavat myös sen, että kaikki harvesterit ja ajokoneet ovat tela-alustaisia. Kaiken kaikkiaan olosuhteet tekevät puunkorjuusta kallista lystiä. Puun tienvarsihinta voi lähennellä sataa euroa kuutiolta.