Japani on Kone-Ketosen suurin vientimarkkina

Kone-Ketosen ensimmäinen kosketus japanilaiseen kauppahuoneeseen on vuodelta 1991, jolloin yritys solmi Mitsuin kauppahuoneen kautta suuren kaupan peräti 70 Keto-harvesterin toimituksesta. Kourat eivät tosin menneet Japaniin, vaan Neuvostoliittoon. Ensimmäiset kymmenen toimitettiin lokakuussa, ja sitten tammikuuhun asti aina 20 kappaletta kerralla. Kourat oli määrä asentaa Hitachin 45 tonnisiin kaivinkoneisiin, mutta Neuvostoliitto ehti hajota ennen kuin viimeistä erää oli vielä toimitettukaan, eikä näiden harvestereiden vaiheista ole sen jälkeen täydellistä kuvaa saatukaan. Varsinainen Japanin markkinoiden valloitus Ketosella käynnistyi pari vuotta myöhemmin, 1993.

Kuluneen 30 vuoden aikana Japanista on muodostunut Kone-Ketoselle merkittävin vientimarkkina, jonne kouria on viety kaikkiaan noin 1500 kappaletta. – Alku oli toki rauhallisempi ja pikkuhiljaa kasvanut siitä nykytasolle, jossa kouria myydään keskimäärin pari joka viikko, Jari Hakala summaa.

Kuten kaikilla markkinoilla, myös Japaniin viennissäkin pitkälle ajanjaksolle on mahtunut parempia ja huonompia aikoja. – 1998 Japanissa oli oma taloudellinen kriisinsä, ja 2008 globaali finanssikriisi heijastui tännekin, mutta nimenomaan pitkällä tähtäimellä Japani on ollut meille arvokas, sillä se on noussut aina uudestaan, Lauri Ketonen täydentää.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Erityisen aktiivista Japanin markkinoilla oli 2022, kun sitä edelsivät koronaviruspandemian hankaloittamat vuodet.

Sekä Ketonen että Hakala ovat oppineet matkan varrella tuntemaan Japanin metsäsektorin varsin hyvin, sillä vierailuita on tehty vuosittain, parhaina useammankin kerran. Molemmat arvioivat maassa käydyn lähemmäs 50 kertaa.

Karate-isku

Japanissa kestohaasteena ovat olleet puunkorjuun olosuhteet, lähinnä vuoristoinen maasto ja kapeat metsätiet, jotka rajaavat käytettävien alustakoneiden kokoa. Harvesteripään kannalta ongelmana on pienempien telakaivureiden matala hydrauliikan tuotto, joka vaikuttaa harvesterin syöttönopeuteen.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Tähän haasteeseen Ketosellakin on etsitty ratkaisua aktiivisesti ainakin vuodesta 2012 lähtien. – Silloin teimme kokeiluna jopa sykeharvesterin, mutta totesimme nopeasti, ettei se ole oikea tie meille, Hakala muistelee. Ketosen tuotteita Japanissa jälleenmyyvä Sojitz-machinerykin oli aktiivisesti, jos ei painostamassa, niin vähintään kannustamassa, että jokin ratkaisu löytyisi.

Vuonna 2015 Tokiossa Ketosen ja Sojitzin edustajat olivat jälleen kokoontuneet keskustelemaan samasta aiheesta, kunnes Lauri Ketonen löi nyrkin pöytään, ja totesi ”Me tehdään Karate!”

- Meillä muilla ei ollut mitään käsitystä mitä Lauri tarkoitti, mutta hänen päässään ajatus oli kai hautunut jo jonkin aikaa, Hakala naureskelee nyt lähes kymmenen vuotta myöhemmin.

Hybridiharvesterin ensiesittely 2018

Tuosta Lauri Ketosen nyrkiniskusta tasan kolme vuotta myöhemmin Japanin Forestry-messut järjestettiin juuri Tokiossa. Kone-Ketonen esitteli tapahtumassa uuden Keto 100 Karaten, maailman ensimmäisen hydrauli-hybridi-hakkuupään, joka oli suunniteltu erityisesti Japanin markkinoille.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Noiden kolme vuoden aikana Ketosella kehitettiin hybridijärjestelmän akkupakettia ja yhdessä Technionin kanssa sen ohjausjärjestelmää. – Ensimmäisen versio tehtiin yhdellä isolla akulla, mutta sellaisen tuonti Japaniin olisi ollut hankalaa, joten päädyimme perinteiseen ratkaisuun, jossa on useita akkuja sarjassa, Hakala kertaa.

Järjestelmä saatiin toimimaan keväällä 2017, ja pitkin syksyä sillä tehtiin testejä Lauri Ketosen maatilalla Lervikissä. Sojitz-machineryn Daisuke Kobayashikin oli vakuuttunut jo prototyypin nähtyään. Keksinnölle haettiin myös patenttia, joka myöhemmin osoittautui arvokkaaksi.

Messuilla Karaten vastaanotto oli niin hyvä, että lopulta ainoa avoin kysymys asiakkailta oli, milloin tätä saa myös muihin kouramalleihin? Varsinainen läpilyönti tapahtuikin 2020-luvun myötä, kun Keto 150 Karate lanseerattiin.

Nyt reilun vuoden verran karatejärjestelmä on ollut mahdollista valita kaikkiin malleihin, eli mistä tahansa Keto-harvesterista on nyt saatavilla hybridiversio. Kaikista Keto-harvestereista noin kolmannes myydään nyt Karate-paketin kanssa, ja Japanissa vastaava osuus on yli puolet. – Yksikään Karatea testannut kuljettaja ei siitä enää olisi valmis luopumaan, Hakala naurahtaa.

Kun koronaviruspandemian myötä koettu komponenttipulakin on nyt historiaa, ei tuotannolle ole enää ulkoisia rajoitteita ja Karate-kouria saadaan Kristiinankaupungista maailmalle juuri sen verran, kun niitä menee kaupaksi.

Ympäripyöriväkin yleistyy

Myös Kone-Ketosen kehittämä ympäripyörivä rotaattori on saanut hyvän vastaanoton Japanissa. Jari Hakala kävi Sojitz-machineryn kanssa keskustelut helmikuussa 2020, ja jo seuraavana kesänä maahan toimitettiin ensimmäiset 360 rotaattorit. Nyt ympäripyörivä rotaattorilla varustellaan jo viidennes Japaniin toimitettavista kourista.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Sojitz-machinerylla Keto-tuotteita myyvän Hamano Haruton mukaan ympäripyörivä rotaattori tekee kourasta helpomman käyttää etenkin nuorille ja kokemattomille kuljettajille, sillä se on huolettomampi letkujen suhteen. Moni ensimmäisen koneen ostaja valitseekin ympäripyörivän.

- Sen sijaan kokeneemmat käyttäjät ovat tottuneet toimimaan roikkuvien letkujen kanssa, eivätkä he välttämättä ole valmiita maksamaan ympäripyörivän rotaattorin hintaa, joka on muutaman tuhat euroa enemmän tavalliseen verrattuna, Haruto toteaa.

Täydet 360 astetta pyörivästä kourasta on kuitenkin merkittävää etua myös rinnetyöskentelyssä, jota Japanissa riittää. Korjuu nopeutuu, kun kouraa voi pyörittää estoitta mihin tahansa suuntaan.

- Yleisesti ottaen voisi sanoa, että Japanissa investointihalukkuutta ja -kykyä kyllä riittää, jos vain vastinetta rahoille on tarjolla. Karate-paketilla koneen hankintahinta nousee noin kymmenen prosenttia, mutta ei se ole mikään ongelma, kun työn tuottavuudessa ero on niin huomattava. Yleisesti Japanissa kaivinkoneiden hintataso on karkeasti samalla tasolla kuin Suomessa. Kahdeksan tonnin kaivuri maksaa noin 100 000 euroa, mutta sen varustelu helposti toisen mokoman, kun lisätään pakettiin mittalaite, harvesteripää ja niin edelleen. Ja kuten kaikilla markkinoilla, myös Japanissa jälkimarkkinan hoidolla on tietenkin tärkeä rooli. Yksi varaosatoimitus tänne voi olla arvoltaan vaikka viiden uuden harvesterin verran, ja tietenkin toimiva jälkimarkkinointi auttaa myös uusien myynnissä, Jari Hakala päättää.

Valtio tukee

Jenin arvo on sukeltanut viimeiset kaksi ja puoli vuotta, mikä on tehnyt Keto-harvestereista suhteellisesti kalliimpia japanilaisille asiakkaille, mutta se ei ole tehtyjen kauppojen määrään vaikuttanut. Osaltaan tässä auttaa myös valtion vahva tuki puunkorjuuseen. Näin halutaan parantaa työllisyyttä, lisätä hiilensidontaa ja vähentää tuontipuun osuutta. Omia metsiä Japanissa kyllä riittää ja ne kasvavat enemmän kuin niitä käytetään, kyse on lähinnä korjuun kustannuksista haastavissa vuoristo-olosuhteissa.

Artikkeli on julkaistu alun perin Kone-Ketonen Oy:n 40-vuotisjuhlalehdessä, joka jaeltiin Metsätrans-lehden 2/2025 mukana. Koko lehden voit lukea maksutta Kone-Ketosen verkkosivuilta, tästä linkistä.