Ruotsin puuta pinoon suomalaisilla koneilla

Västmanlandin Salassa, nelisenkymmentä kilometriä Västeråsista pohjoiseen, asuva Micke Bohm on vakuuttunut suomalaisten metsätyökoneiden korkeasta laadusta. Kone-Ketosen kanssa hän aloitti yhteistyön vuonna 1999. - Olin Uumajassa Skogsnolia-näyttelyssä. Olin jo hieman päässyt tutustumaan Keto-kouriin ja niinpä päätin rohkeasti kysyä, olisiko mahdollista aloittaa niiden maahantuonti ja ylläpito Ruotsissa. Siitä se lähti ja yhteistyö on pelannut hyvin, Micke Bohm kertoilee tyytyväisenä. Keto-kourien ohella Bohm markkinoi Keslaa ja Sampo-Rosenlewin metsäkoneita.

Keto-kouriin Bohm oli tutustunut Vimekin metsäkoneiden kautta. Toki Kone-Ketosen kouria oli monissa muissakin metsäkoneissa, kuten Terrissä, Malvassa ja Entraconissa. Bohmin näkemyksen mukaan kourien kapeus etenkin avattuna herätti myönteistä huomiota, sillä juuri tämä ominaisuus on valttia harvennuksia tehtäessä. Kouran rakenteen selkeys viestii myös toimintavarmuudesta.

Keto Forst on ollut erittäin suosittu, mutta kuitenkin Keto 51 Victor on Kone-Ketosen malleista suosituin länsinaapurissamme. Keskustelua rullasyötön ja telasyötön välillä käydään kaiken aikaa. Joitakin asiakkaita telasyötön hieman rullasyöttöä mekaanisempi ääni on ihmetyttänyt, mutta käyttökokemuksen mukaan tela kestää sen minkä rullakin.

Telalla pitävä ote

Bohmin mukaan telasyöttöiset Keto-kourat saavat pitävän otteen puusta huomattavasti pienemmällä puristuspaineella kuin rullasyöttöiset merkit. Pienempi paine vaatii vähemmän tehoa koneelta ja se luonnollisesti näkyy polttoainelaskussa. Pienemällä paineella puun pintaan ei tule syviä koloja, jotka vähentäisivät hyvälaatuisen sahatavaran saantoa. Keto-kouran valinneet asiakkaat ovat huomanneet tämän eivätkä ole kouraa uusiessaan kovin innolla rullasyöttöistä valitsemassa.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Parhaana vuonna Bohm kertoo toimittaneensa parisen kymmentä Keto-kaatopäätä Ruotsiin. Vaihtelu vuosien välillä on kuitenkin erittäin suurta. Pääosin kourat ovat menneet metsäkoneisiin, mutta muutamia on asennettu tela-alustaisiin kaivureihin ja maataloustraktoreihinkin.

- Kun traktorin varustaa todelliseen metsäkuntoon, hintalappu kohoaa helposti 1,8 miljoonaan kruunuun. Oikean Sampo metsäkoneen Keto-kouralla saa parilla miljoonalla. Ja onhan koneilla kieltämättä melkoinen ero, Bohm puntaroi.

Kauppaa ja kunnostusta

Bohm käy koneilla normaalia kauppaa eli ottaa koneen tai hakkuupään vaihdossa. Tilavassa ja korkeassa hallissa huollot ja kunnostukset sujuvat. Vakituisia huoltomiehiä yrityksellä ei ole, sillä Bohm on laskenut edullisemmaksi käyttää vuokratyövoimaa.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

- Ihan helpolla ammattitaitoista työvoimaa ei vuokrafirmojen kautta saa, mutta toimintamme on vuosien saatossa vakiintunut ja alueen huoltomiesten ammattitaito karttunut. Usein olen itsekin mukana remonttihommissa, Bohm kertoo.

Varaosien niin sanotun ensiapuvaraston arvo on reilut 200 000 euroa, mutta nimikkeitten määrää Bohm ei osaa tarkalleen sanoa. Posti hoitaa varaosatoimitukset ja noutaa paketit Bohmin verstaalta. Monet asiakkaat noutavat osia paikan päältä ja kiiretapauksessa Bohm ajaa asiakasta puolitiehen vastaan, jotta osa saadaan mahdollisimman nopeasti perille. Varaosat Suomestakin tulevat nykyään varsin nopeasti.

- Kone-Ketosella työskennellyt Erkki Leppänen auttoi alkuun ja nyt Hakalan Jarilta saa tarvittaessa neuvoja. Hakkuupäiden perusrakenne on pysynyt vuosien saatossa yllättävän samanlaisena, joten kovin paljon ei tarvitse enää tehtaalle soitella, vaikka uusi malli markkinoille tulisikin, Bohm kertoo.

Pitkä pino Keto 155:lla

Salan kunnan lähiympäristössä hakkuutyötä yhdellä koneella urakoiva Allan Sehlinillä on vankka kokemus Keto 155:sta. Vuoden 2008 mallisella Eco Logilla on mittarissa jo 21 000 tuntia. Kourana on koko ajan ollut Keto 155. Noin 14 000 tunnin kohdalla hakkupäälle tehtiin päivitys ja peruskunnostus. Päätymistä suomalaiskouraan Sehlin perustelee pilke silmäkulmassaan luotettavan myyjän sanalla. Bohm ja Sehlin ovat tehneet konekauppaa aiemminkin ja kummankin miehen sanaan on voinut luottaa.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

- Melkoisen määrän kiintomotteja olen Keto 155:n läpi vetänyt. Koura on toiminut mukavasti ja mittatarkkuus on ollut mainio. Kouran hieman yli 60 sentin kaatoläpimitta on riittänyt erittäin hyvin minulle hakattavaksi tulleissa leimikoissa, Allan Sehlin kertaa kokemuksiaan.

Artikkeli on julkaistu alun perin Kone-Ketonen Oy:n 40-vuotisjuhlalehdessä, joka jaeltiin Metsätrans-lehden 2/2025 mukana. Koko lehden voit lukea maksutta Kone-Ketosen verkkosivuilta, tästä linkistä.