Biokaasu ja sähkö mahdollistavat merkittäviä päästövähennyksiä puukuljetuksissa

Itä-Suomen yliopiston ja Metsäteho Oy:n tutkimuksissa kartoitetaan raskaiden sähkö- ja biokaasukäyttöisten ajoneuvoyhdistelmien kustannuksia ja päästöjä. Uudet käyttövoimat yleistyvät myös puukuljetuksissa.

Biokaasulla puut pois metsästä

Nesteytetyllä biokaasulla (liquefied biogas, LBG) toimivista ajoneuvoista on saatu positiivisia kokemuksia niin päästöjen kuin kustannustehokkuudenkin osalta. Lisäksi biokaasukäyttöisten ajoneuvojen on havaittu suoriutuvan puutavaran kaukokuljetuksessa sorapintaisilla metsäautoteillä, mikä yleisesti ottaen on keskimääräistä haasteellisempi toimintaympäristö ajoneuvoille. Näin todetaan väitöskirjatutkija Sami Huuskosen ensimmäisessä osajulkaisussa, joka ilmestyi elokuussa 2025.

Vaihtoehtoisten käyttövoimien tutkiminen on tärkeää, että saadaan valittua tehokkaat menetelmät niin päästövähennysten kuin toteutettavuudenkin kannalta. Tarkoituksena on tuottaa tietoa, mihin vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivat ajoneuvot pystyvät ja siten mahdollistaa myös niiden laajempi käyttöönotto, Huuskonen kuvailee työtään.

Polttoaineiden koko elinkaaren kattavat Well-to-Wheel-päästöt ovat biokaasukäyttöisellä yhdistelmällä tutkimuksen tulosten perusteella lähes puolet pienemmät kuin dieselkäyttöisessä yhdistelmässä, kun päästökertoimina käytetään ISO 14083 -standardissa esitettyjä arvoja. Suuremmassa mittakaavassa kaasukäyttöisillä ajoneuvoilla on täten mahdollista saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä.

Laskimme, että jos 20 % Suomen raakapuusta kuljetettaisiin biokaasukäyttöisillä ajoneuvoilla, saavutettaisiin noin 25 000 tonnin vuosittainen elinkaarenaikaisten CO₂e-päästöjen vähennys. Tämä tarkoittaisi 13 prosentin päästövähennystä puukuljetuksissa, Huuskonen kertoo.

Biokaasurekka pärjää kustannuskilpailussa, mutta häviää tehoissa

LBG-käyttöisten yhdistelmien käyttökustannukset havaittiin samansuuruisiksi dieselkäyttöisten yhdistelmien kanssa tiettyjen oletusten ollessa voimassa.

Yleisesti ottaen suurin yksittäinen kustannusero vaihtoehtoisia käyttövoimia käyttävissä ajoneuvoissa liittyy hankintahintaan. Lisäksi samoin kuin sähkökäyttöisissä yhdistelmissä, kaasukäyttöisten yhdistelmien osalta tarkka hankintahinta ja vaihtoarvo on haasteellista määrittää. Myös käytettävien polttoaineiden hinnoittelua sekä polttoaineiden hintojen keskinäistä vaihtelua on haasteellista ennustaa kauemmas tulevaisuuteen, Huuskonen kuvaa haasteita laatimiensa skenaariolaskelmien rakentamisessa.

Polttoaineen hintataso ja eri polttoaineiden hintojen keskinäinen suhde vaikuttavat käyttökustannuksiin ja eri käyttövoimien käyttökustannusten väliseen suhteeseen merkittävästi. Tutkimuksessa käyttökustannukset laskettiin käyttämällä vuoden 2023 polttoaineiden keskihintoja niin dieselillä kuin nesteytetyllä biokaasullakin. Polttoaineiden hinnan vaikutusta selvitettiin myös herkkyysanalyysillä, jossa polttoaineiden hintoja korotettiin 20 %. Analyysin perusteella dieselin hinnan nousu kasvattaa käyttökustannuksia suhteellisesti enemmän kuin kaasun hinnan nouseminen.

LBG-käyttöisten ajoneuvojen käytön suurimmiksi haasteiksi metsäsektorin kuljetuksissa nousee harva polttoaineen jakeluverkosto ja dieselkalustoa matalammat moottoritehot, Huuskonen summaa.

EU-hankkeen osana myös sähkökäyttöisen tukkirekan pilotointia arktisissa olosuhteissa

Vaihtoehtoisten käyttövoimien tutkimus metsäsektorin kaukokuljetuksissa on käynnissä Itä-Suomen yliopistolla osana EU:n rahoittamaa Ilmastoratkaisujen vauhdittaja (ACE) -hanketta, jossa metsä- ja elintarviketeollisuuden kuljetusten vähähiilistämistyöpakettia koordinoi professori Kalle Kärhä Itä-Suomen yliopistosta. Työpaketissa selvitetään niin sähkö- kuin biokaasukäyttöistenkin ajoneuvojen avulla saatavia päästövähennyksiä. Tähän mennessä tutkimuksessa on keskitytty nesteytetyllä biokaasulla toimiviin ajoneuvoihin johtuen sähkökäyttöisten autojen vähyydestä metsäsektorin kuljetuksissa.

Hanke kestää vuoteen 2030 saakka ja osana sitä pilotoidaan myös sähkökäyttöistä puutavara-autoyhdistelmää. Suomen osalta ensimmäisten joukossa olevan sähkökäyttöisen puutavara-autoyhdistelmän hankinnasta ja operoinnista vastaa Pohjaset Logistics Oy. Pilotissa on tarkoituksena operoida Metsä Groupin Kemin biotuotetehtaan lähipuulogistiikassa terminaalien ja tehtaan välisissä kuljetuksissa, minkä lisäksi ajoneuvon lataus aiotaan toteuttaa tehdasalueella sijaitsevalla latausasemalla.

Pilottiajoneuvoyhdistelmän on tarkoitus aloittaa operointi vuoden 2026 aikana.

ACE-hankesivu: https://www.syke.fi/fi/projektit/ilmastoratkaisujen-vauhdittaja-ace

Tieteellinen artikkeli: Huuskonen S. et al. (2025): https://doi.org/10.1016/j.jclepro.2025.146215

Sähkökuorma-auto on kallis, mutta nollapäästöinen ratkaisu

Metsätehon MESI-hankkeessa verrattiin sähkökuorma-autojen kustannuksia ja päästöjä dieselyhdistelmiin. Metsätehon erikoistutkijoiden, Asko Poikelan ja Pirjo Venäläisen tekemien peruslaskelmien mukaan sähkökuorma-autoilla kuljetuskustannukset kuljetettua kuutiota kohden ovat puutavaran kuljetuksissa 7–11 % ja hakkeen kuljetuksissa 6–8 % korkeammat kuin dieselyhdistelmällä.

Herkkyystarkasteluiden mukaan sähköiset autot vähentävät kuljetusten yksikkökustannuksia dieselyhdistelmiin verrattuna niissä tapauksissa, joissa sähkön hinta on 0,15 €/kWh. Kustannusvertailun haasteena oli se, että suuria sähköisiä ajoneuvoyhdistelmiä on ollut käytössä niin vähän aikaa, että esimerkiksi autojen hankintahinnan ja vaihtoarvon, akun keston ja liikennesähkön hinnan kehittymistä on vaikea arvioida.

Sähköiset kuorma-autot lasketaan käytön aikana nollapäästöiksi, ja myös käyttövoiman elinkaaren osalta sähkö on selvästi dieseliä vähäpäästöisempää. Mikäli 20 % puutavara- ja 25 % hakekuljetuksista sähköistettäisiin, voidaan Suomessa saavuttaa 43 000 tonnin vuosittainen käytön aikainen CO₂-päästövähennys. Elinkaarenaikaisten CO₂e-päästöjen vähennys olisi 56 000 tonnia vuodessa (19 % puun autokuljetusten vuosipäästöistä).

Latausasemia kaivataan lisää

Raskaimmalle kuorma-autoliikenteelle soveltuvia julkisia latausasemia on Suomessa vasta muutamia, mutta mm. AFIR-asetuksen toimeenpanon ja Energiaviraston infratukipäätösten myötä latausasemaverkko tulee kasvamaan jo lähivuosina. Kuljetusyritysten tai kuljetustenantajien omilla latausasemilla tulee myös olemaan keskeinen rooli latausinfrastruktuurin kehittymisessä. Puukuljetusten kannalta oman latausinfran toteutuminen on todennäköisempää metsäyhtiöiden tuotantolaitoksilla, koska pääosa puukuljetusyrityksistä Suomessa on melko pieniä.

Osana hanketta kartoitettiin latausinfrastruktuurin investoinnin mitoitusta ja kustannuksia sekä latausinfrastruktuurin sijoittelussa ja paloturvallisuudessa huomioon otettavia seikkoja. Markkinoille on tullut myös sekä verkkoon kytkettäviä siirrettäviä latausyksiköitä että täysin mobiileja akkuvarastoja (Mobile energy storage systems, MESS), jotka mahdollistavat ajoneuvon latauksen ilman sähköverkkoa.

Tulevaisuus näyttää sähkölle suotuisalta

Vähintään 64-tonnisia sähkökuorma-autoja on metsäsektorin kuljetuksissa Scanialla ja Volvolla. Yhdistelmät ajavat puutavaraa ja haketta Ruotsissa osana maan metsäsektorin T&K-hankkeita. Suomessa Wibax Finland Oy on käynnistänyt metsäteollisuuden kemikaalikuljetukset sähkökuorma-autolla.

Metsätehossa laadittiin johtopäätökset sähkökuorma-autojen hyödyntämisestä metsäteollisuuden kuljetuksissa sekä tiekartta metsäsektorin toimenpiteille lähivuosina ja pidemmällä aikajänteellä. Sähkökuorma-autojen kilpailukyky tulee tulevaisuudessa kehittymään mm. akkuteknologian kehittymisen ja EU:n nollapäästöisiä kuljetuksia tavoittelevan politiikan myötä.

MESI-hankesivu: www.metsateho.fi/mesi