Energiatuotannossamme muutos on pysyvää

Kotimaisessa energiahuollossa ainoa varma asia jatkoa tähystellen on muuttuminen, mutta miten? Näin arvioi kokenut haketusurakoitsija Kurt Häggman yhdessä Vöyrin Energiaosuuskunnan (Vörå Energiandelslag) vetäjän Per Johan Grannasin kanssa.

CHP eli yhdistetty lämmön ja sähköntuotanto hajautettuna soveltuisivat heidän mielestä Suomeen hyvin.

- Poliitikot päättävät näistä suuntauksista, nyt CHP ei ole suosiossa. Keski-Euroopassa CHP-tuotanto on hyvin pitkällä. Paikallisesti sivutuotteena voisi aina olla sähköä, jota on helppo siirtää eteenpäin. Talvella kun meillä energian tarve on suurimmillaan aurinko ja tuuli ovat vähissä, joten niillä energiamuodoilla ei tämä maa pysy lämpimänä. Kesällä aurinkoenergiaa on paljon tarjolla ja energian varastointi on hankalaa ja kallista. Parhaiten tämä energia säilyy kasvavassa metsässä, jota voidaan hakata energiakäyttöön tarpeen mukaan, visioi Häggman sangen osuvasti.

Grannas ja Häggman eivät ainakaan vielä kuulosta innostuneilta viime aikoina esille nostetusta märän puun poltosta; tutkimusta eri näkökulmilta, laskelmia ja harkintaa tarvitaan vielä.

Häggmanilla auto- ja traktorihakkuri

Koneurakointi Maskinentreprenad K Häggman hakettaa auto- ja traktorihakkurilla Vöyrin ympäristössä 80 km säteellä Komossan kotikylästä. Hakkuri on alusta lähtien (2003-) ollut Kesla, nyt ovat menossa kolmas traktorihakkuri ja toinen autohakkuri. Kunnalliset lämpölaitokset ovat pääasiallisin työllistäjä, niitä on reviirissä nykyisin 11 laitosta. Teollisuushalleja ja maatiloja on myös hyvä määrä mukana niin, että kaikkiaan Häggman tuottaa haketta yli 200 kohteelle. Veloitusperusteena on tuotettu hakekuutio.

- Rankakasoissa on todella eroja, ajomiesten erot huomaa kyllä. Laatu on toki parantunut. Tavaran puhtaus on erittäin tärkeää, terät vaurioituvat helposti kivestä tai metallista, hän arvioi tämän päivän haketusolosuhteitaan. Hakettavan puun puhtaus, siis ilman kiveä ja rautaa on jokaisen hakeurakoitsijan listakärkeä > yhteistyöterveisiä näissä merkeissä hakkuu- ja ajokoneen kuljettajille.

Kurt työskentelee itse autohakkurilla C860A ja pitkäaikainen yhteistyökumppani Ralf Backman pyörittää varsin itsenäisesti omalla Valtra T traktorillaan yksiakselista C645-vaunuhakkuria.

Yksiakselinen on ketterämpi. Toimimme sillä 40 km säteellä, ja joskus on pahojakin paikkoja, pehmeitä tai mäkisiä. Autohakkurilla taas on mukavampi työskennellä, liikuteltavuus tiellä ja hyvä materiaalituotto, lähes 250 m3 tunnissa, perustelee Häggman omaa valintaansa. Auton tarjoama moottoriteho on 650 hv ja yhdistelmä painaa 26 tonnia.

Kotimainen hakkuri vakuuttaa

- Olen tutkinut kyllä muitakin merkkejä ja ottanut tarjouksia, mutta on ollut kyllä helppo pysyä Keslassa, joka on luotettava kumppani ja kotimainen. Huolto on toiminut erinomaisesti ja laatu-hintasuhde on kunnossa, Häggman kertaa merkkivalintansa taustoja.

- Uusi LogCut roottori suorilla terillä on erittäin onnistunut rakenne ja antaa entistä tasaisempaa haketta. Siinä on iso ero ensimmäiseen autohakkuriini nähden. Hakeputken kääntömahdollisuus auton ohjaamosta on käytännössä iso etu ahtaissa paikoissa, jatkaa Häggman. Kunnallisille asiakkaille on hakkurissa käytössä 85 mm seula ja muille 65 tai 45 mm. 85 mm seulalla käytännön palakoko on 30 – 50 mm haarukassa.

Huollot Häggman tekee itse ja isommat korjaukset hoitaa Kesla tai paikallinen huoltokorjaamo. 450 – 500 km välimatkasta huolimatta Kurt on käynyt tehtaalla usein. Hän on toiminut myös alan messuilla, kuten FinnMetkossa, Ruotsissa Elmiassa ja Noliassa Keslan kone-esittelijänä; kokenut käyttäjä tietää mistä puhuu.

Teksti ja kuvat: Juhani Rahkonen