Metsähakkeen käyttö väheni huomattavasti lämpö- ja voimalaitoksissa vuonna 2025
Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennakkotietojen mukaan kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa väheni viisi prosenttia vuonna 2025. Suurin muutos oli metsähakkeen käytössä, joka supistui 13 prosenttia edellisvuodesta.
Lämpö- ja voimalaitosten kiinteiden puupolttoaineiden käyttö pieneni jo neljättä vuotta peräkkäin. Käyttöä vähensivät erityisesti poikkeuksellisen lämmin vuosi sekä viime vuosina tehdyt investoinnit, joilla on korvattu polttoon perustuvaa lämmöntuotantoa.
Vuonna 2025 kiinteitä puupolttoaineita käytettiin lämpö- ja voimalaitoksissa yhteensä 20,8 miljoonaa kiintokuutiometriä, mikä vastasi energiasisällöltään 40,8 terawattituntia. Eniten kului metsäteollisuuden kiinteää sivutuotepuuta, yhteensä 10,4 miljoonaa kuutiometriä. Metsähaketta paloi 9,1 miljoona kuutiometriä ja loppu koostui kierrätyspuusta sekä puupelletteistä ja briketeistä.
Lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeen käyttö väheni merkittävästi
Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa supistui 13 prosenttia edellisvuodesta ja jäi 9,1 miljoonaan kuutiometriin. Metsähake on suoraan metsästä korjattua ja poltettavaksi haketettua puuta, jota tuotetaan hakkuutähteistä, karsituista ja karsimattomista rungoista sekä kannoista.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
Valtaosa metsähakkeesta, yhteensä 6,3 miljoonaa kuutiometriä, tehtiin karsitusta runkopuusta ja karsimattomasta kokopuusta. Määrä pieneni 17 prosenttia edeltävästä vuodesta. Pääosin uudistusaloilta kerättyä hakkuutähdettä poltettiin 2,6 miljoonaa kuutiometriä, eli kolme prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kantojen osuus energialähteenä on vähäinen, ja niiden käyttö jatkoi supistumistaan kymmenyksellä 0,2 miljoonaan kuutiometriin.
- Metsähakkeen käyttö väheni vuonna 2025 tuntuvasti, sillä poikkeuksellisen lauha vuosi laski lämmöntuotannon tarvetta. Samaan aikaan metsäteollisuuden sivutuotepuun tarjonta kasvoi ja lämmöntuotannon sähköistyminen sekä hukkalämmön hyödyntäminen korvasivat puupolttoaineiden käyttöä, toteaa yliaktuaari Markus Toikka Lukesta.
Metsäteollisuuden sivutuotepuun ja puupellettien polttomäärä kasvoi
Metsäteollisuuden kiinteän sivutuotepuun energiakäyttö kasvoi kolme prosenttia edellisvuodesta, ja nousi 10,4 miljoonaan kuutiometriin. Määrä kattoi noin puolet lämpö- ja voimalaitosten kuluttamista kiinteistä puupolttoaineista.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
Kuori oli tärkein sivutuotepuuna poltettu jae 6,4 miljoonalla kuutiometrillä. Teollisuuden puutähdehaketta, erilaisia puruja ja muuta erittelemätöntä puutähdettä käytettiin neljä miljoonaa kuutiometriä. Selluteollisuuden jäteliemet ovat myös merkittävä energiaksi hyödynnetty metsäteollisuuden sivutuote, mutta ne eivät sisälly kiinteiden puupolttoaineiden tilastoon.
Puupellettien ja brikettien käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa kasvoi 15 prosenttia yhteensä 460 000 tonniin. Kierrätyspuun energiakäyttö puolestaan väheni kuusi prosenttia miljoonaan kuutiometriin.
Tietoa tilastosta
Tässä esitetyt tiedot ovat ennakollisia, lopullinen tilasto julkaistaan syksyllä 2026.
Uutinen kattaa tiedot ainoastaan kiinteiden puupolttoaineiden vuotuisesta kulutuksesta lämpö- ja voimalaitoksissa. Lisäksi puuhun pohjautuviin energialähteisiin lukeutuvat metsäteollisuuden jäteliemet, kuten mustalipeä sekä puun pienpoltto kotitalouksissa. Energian kokonaiskulutuksen sekä jäteliemien kulutuksen tilastoimisesta ja tietojen julkaisemisesta vastaa Tilastokeskus. Puun pienpolttoa kuvaavat tiedot on selvitetty Luken toimesta noin kymmenen vuoden välein erillisellä otantatutkimuksella.
Tietoa vuoden 2025 energian kokonaiskulutuksesta ei ole vielä julkaistu. Vertailun vuoksi vuonna 2024 lämpö- ja voimalaitosten kiinteät puupolttoaineet kattoivat 12 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta Suomessa. Kun mukaan lasketaan myös metsäteollisuuden jäteliemet ja puun pienpoltto, puupolttoaineiden osuus energian kokonaiskulutuksesta oli yhteensä 27 prosenttia vuonna 2024.
