Simo Jaakkola eläkkeelle

Koneyrittäjien palveluksessa pitkän päivätyön tehnyt varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola jäi eläkkeelle toukokuun viimeisenä päivänä. Hänen toiseksi viimeisen työpäivänsä päätteeksi eläköitymistä juhlistettiin Helsingissä Ravintola 10. kerroksessa.

36-vuotista työrupeamaansa Simo Jaakkola kuvailee pitkäksi, mutta mielenkiintoiseksi. – Työtehtävät ovat olleet monipuolisia, ja ympäristö on myös muuttunut kaiken aikaa.

90-luku: isojen muutosten aika

Jaakkola jakaa uransa Koneyrittäjissä karkeasti neljään vaiheeseen. – Ihan alussa tuli kilpailunrajoituslainsäädäntö. Siihen aikaan oli sovittu teollisuuden kanssa maksuista ja ehdoista koko jäsenkunnalle ja muillekin yrittäjille, kunnes se sitten yhtäkkiä kiellettiin. Se oli ollut liiton keskeinen tehtävä, ja hetkessä se hävisi kokonaan.

Liiton täytyi luoda itsensä uudelleen, ja löytää keinot olla edelleen jäsenistölle hyödyksi. Tässä auttoi hakkuiden nopea koneellistuminen 90-luvun alussa, mikä kasvatti yritysten liikevaihtoja merkittävästi, vaikka muuten elettiinkin lamavuosia. Ne iskivät vahvasti etenkin maanrakennuspuolella, mutta metsäpuoli kehittyi.

2000-luku: ympäristövaatimusten nousu

Vuosituhannen vaihduttua ympäristöasioihin ryhdyttiin kiinnittämään yhä enemmän huomiota, ja mm. PEFC-metsäsertifiointi käynnistyi. Tässä Koneyrittäjätkin olivat mukana perustajina. – Meidän panoksestamme siihen liitettiin vaatimus siitä, että täytyy hoitaa kaikki yhteiskunnalliset velvoitteet, verot sekä eläkemaksut, ja näitä myös valvotaan. Näin kilpailuolosuhteet ovat tasapuoliset kaikille.

2010-luku: tasaista laskua

Jo ennen vuosikymmenen vaihdetta tuli finanssikriisi. Jaakkola muistaa edelleen yhden yrittäjän kanssa käymänsä pitkän puhelinkeskustelun ja sen keskeisen sanoman. – Hän sanoi, että finanssikriisin tulo ja sen vaikutukset urakoitsijoille olivat nähtävissä, ja ne tulevat jatkumaan pitkään.

Nämä sanat jäivät soimaan Jaakkolan päähän, ja 2010-lukua seuratessa muistuivat usein mieleen. – Kituuttaminen on ehkä väärä sana tuota aikaa kuvaamaan, mutta mikään ei tuntunut erityisesti muuttuvan. Ei kustannukset, ei palkat, ei mikään. Ja käytännössä asiakaspuoli kiristi ehtoja koko ajan. Ja kun me nyt katsotaan yritysten talouslukuja, niin koko 2010-luku tultiin oikeastaan pikkuisen alaspäin.

2020-luku: kriisin partaalta kasvuun

Sama kiristyvä taloudellinen tilanne jatkui Jaakkolan mukaan aina Ukrainan sotaan asti. – Muistan monta yrittäjien puhelua, joissa he kertoivat, että tilanne alkaa näyttää taloudellisesti aika pahalta. Sodan myötä pankki räjähti, mutta sen jälkeen myös markkinoilla alkoi tapahtua isoja muutoksia.

Hintojen oli pakko elää. Koko homma olisi kuollut, jos ne eivät olisi ruvenneet elämään.

Jälkikäteen tarkasteltuna alan yritysten talousluvut kääntyivät vuonna 2022 nousuun, ja myönteinen kehitys jatkui vuoteen 2025 asti. Kuluva vuosi on ollut jälleen vaikeampi.

Onhan tämä viimeinen vuosikymmen ollut ihan hullua, Jaakkola summaa.

Ala ei täysin unohdu eläkkeelläkään

Simo Jaakkola kertoo liittyneensä hiljattain Bioenergia ry:n jäseneksi, joten alaa on tarkoitus seurata jatkossakin. – Mahdollisesti voin jatkaa myös jotain kirjoitushommia, ja on tuossa pari koulutusprojektiakin vireillä. Katsotaan siis mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta en minä tietenkään mitään uutta uraa ole luomassa. Toiveissa on pehmeä lasku.

Metsätrans toivottaa Simolle leppoisia eläkepäiviä!