Turpeen huoltovarmuusrooli säilytetään vain käyttämällä sitä

Energiaturve voi olla tasapainottava tekijä lämmöntuotannon, ruoantuotannon ja metsäteollisuuden muodostamassa kokonaisuudessa. Energiaturve on energiantuotannossa kylmien kausien toimitus- ja huoltovarmuuspolttoaine. Energiaturpeen tuotanto turvaa ruoantuotannossa ja eläintenpidossa tarvittavien kasvu- ja kuiviketurpeiden kustannus-tehokkaan tuotannon. Energiaturpeen käytöllä voidaan helpottaa metsäteollisuuden puun saatavuutta. Mutta kaikki tämä positiivinen on saavutettavissa vain turvetta säännöllisesti tuottamalla ja käyttämällä. Siihen tarvitsemme taloudellisia tukitoimia.

Turpeella tuotettu energia on päästökaupan piirissä. Hiilidioksidipäästöjen hinnat ovat niin korkealla, että energiaturpeen käyttö on nykyisellään liian kallista. Turpeen verotus vielä pahentaa tilannetta. Tästä syystä turpeen käyttö on energiantuotannossa laskenut voimakkaasti ja turpeen tuotanto vähentynyt dramaattisesti.

- Hallitus on ohjelmassaan luvannut turvata turpeen huoltovarmuusroolin. Nykymenolla se kuitenkin menetetään, ellei turpeen käyttöä tueta taloudellisesti. Lähitulevaisuudessa ajaudumme tilanteeseen, jossa kykymme täydentää energiaturvevarastoja on olematon, jos nykyiset vähäiset varastot joudutaan puupolttoaineen riittämättömyyden takia käyttämään, sanoo Koneyrittäjien varapuheenjohtaja Marko Vainionpää.

Jotta energiaturpeen huoltovarmuusrooli voidaan säilyttää, tarvitaan taloudellisia tukitoimia turpeen huoltovarmuuskriittisen määrän tuottamiseksi ja käyttämiseksi. Koneyrittäjät ovat yhdessä joidenkin turpeen käyttäjien kanssa valmistelleet tukimallin. Se muodostuu kahdesta osasta. Toinen on niin sanottu SGEI-järjestely, joka tarkoittaa, että julkisella tuella ostetaan yhteiskunnalle tärkeää erityispalvelua, jota ei muuten markkinaehtoisesti synny. Tässä tapauksessa erityispalvelu olisi turpeella tuotettu kaukolämpö. Toinen elementti tukipaketissa olisi turveveron poisto. Näillä toimilla parannettaisiin turpeen kilpailukykyä niin, että energialaitokset pystyisivät sitä käyttämään.

- Huoltovarmuuden säilyminen edellyttää, että turpeelle on käyttöä ja käytölle vuotta pidempi näkymä. Jos ei ole käyttöä, ei ole myöskään tuotantoa. Eivätkä yrittäjät ylläpidä tuotantoa, jos tulevaisuuden näkymä puuttuu. Näillä kahdella toimella – erityisjärjestelytuella sekä veron poistolla – voisimme luoda käyttönäkymää ja turvata aidosti turpeen huoltovarmuusroolin.

Tukiesityksen tavoite on, että kaukolämmöntuotannossa käytetään turvetta kolme TWh:a vuodessa päästökaupan alaisissa laitoksissa.Tämä vuosittainen käyttömäärä auttaisi säilyttämään turpeen tuotantoketjuja ja näin huoltovarmuus tulisi turvattua. Tämän toteutumiseksi on laskettu, että energialaitokset tarvitsisivat tukea 10 €/MWh turpeen päästöoikeusmaksua ja veron aiheuttamaa kustannusta kompensoimaan. Eli hintalappu kolmen TWh:n vuotuiselle käytölle – ja siis turpeen huoltovarmuusroolin säilyttämiselle – olisi 30 miljoonaa euroa vuodessa. Tarvittava 30 miljoonaa euroa saataisiin kasaan, jos hallitus päättäisi antaa SGEI-tukena 5 €/MWh sekä poistaisi turveverosta 5 €/MWh. Näistä muodostuisi yhteensä 30 miljoonan euron potti.

- Nyt tarvittaisiin hallituksen päätöksiä SGEI-tuen valmistelusta sekä veron merkittävästä alentamisesta. Niillä turpeen korkeaa päästöoikeusmaksurasitetta saataisiin kompensoitua riittävästi. Se auttaisi laitoksia käyttämään turvetta ja käyttö pitäisi tuotantokoneiston hengissä ja kunnossa. Huoltovarmuus säilyisi, Vainionpää toteaa.