Turvetta tarvittaisiin nyt kipeästi

Turpeella voisi helpottaa päälle kaatuvaa energiakriisiä ja keventää kuluttajien energialaskua. Se edellyttäisi turpeen korkeiden päästöoikeusmaksujen kompensointia turvetta käyttäville laitoksille.

Turpeen tuotanto toisi markkinoille lisää polttoainetta. Nyt polttoaineesta on vajetta ja siksi kaikki kallistuu.

Turve on päästöoikeusmaksun takia laitoksille kallis polttoaine ja siksi laitokset välttelevät sen käyttöä. Tilalle ne pyrkivät hankkimaan puuta kaikin keinoin, mikä taas aiheuttaa haastetta puunhankintaan ja lisää painetta metsien käyttöön. Turpeella voitaisiin helpottaa energiantuotannon ongelmia ja pitää kuluttajien energialaskua kurissa, jos sen kilpailukykyä parannettaisiin poliittisilla päätöksillä.

- Nykytilanteessa turvetta ei kannata tuottaa. Turvetuottaja tarvitsee vähintään viiden vuoden kysyntänäkymän turpeelle ja palveluilleen, jotta hänen kannattaa käynnistää koneet. Hyvä näkymä luodaan takaamalla turpeen kilpailukykyä niin, että laitosten kannattaa käyttää turvetta energian tuottamisessa. Vain aktiivisella käytöllä ja tuotannolla pystytään säilyttämään turvetuotannon vaatimat rakenteet, sanoo Simo Jaakkola.

Koneyrittäjät esittää määräaikaista päästöoikeuskustannusten kompensointia tai vastaavaa toimea turpeen hyödyntämiseksi nykyisessä energiakriisissä. Turpeen määräaikaisen käytön lisääminen ei estäisi Suomea pitämään kiinni ilmastotavoitteistamme pitkällä aikavälillä.

Turpeen päästöoikeusmaksun kompensointi auttaisi pitämään kaukolämmön tuotannon kustannukset kurissa, toisi selkeä lisän polttoainemäärään puun rinnalle, antaisi aikaa sopeutua puun käytön lisäykseen energiantuotannossa ja vähentäisi painetta käyttää ainespuuta energiantuotannossa.

- Nykypolitiikassa ollaan vain huolissaan parin lähitalven polttoaineista eikä olla valmiita huojentamaan turpeen korkeita kustannuksia. Tämä johtaa siihen, että yrittäjät eivät uskalla panostaa turvetuotantoon. Kukaan ei lähde suolle 1–2 vuoden työn takia. Tarvitaan pidempi näkymä. Turpeen käytön lisääminen määräajaksi antaisi turpeen tuottajille sekä nosto-/kuljetusyrittäjille mahdollisuuden rekrytoida henkilökuntaa ja panostaa tarvittava määrä osaamiseen ja kalustoon sekä tuotantoalueisiin.

- Määräaikainen turpeen käytön lisääminen antaisi myös aikaa hoitaa energiaturpeen käytön pitkän aikavälin vähenemisestä johtuvat ongelmat oikeudenmukaisella tavalla.

Puun tuonti Venäjältä on poikki. Se ja uudet metsäteollisuuden isot investoinnit tarkoittavat, että puuta tarvitaan noin 15 miljoonaa kuutiota lisää. Tämän määrän korjaaminen kotimaasta on haasteellista. Tarvitaan lisää puukauppoja, korjuuresursseja, kuljetusresursseja sekä haketusresursseja. Haastetta lisää EU:sta tulevat lukuisat metsien käyttöönkin liittyvät aloitteet sekä kuumana käyvä keskustelu metsien hiilinielujen kasvattamisesta sekä biodiversiteetin lisäämisestä. Niiden perusluonne on sellainen, että ne rajoittaisivat hakkuita.

- Turpeen käyttö antaisi aikaa sopeutua myös puun käytön lisääntymiseen.

Miksi turve auttaisi energiakriisissä?

• Turve on edelleen hyvä polttoaine, mutta se on kilpailukyvytöntä päästöoikeusmaksun takia
• Turve on juuri nyt erittäin tärkeä lämmöntuotannon huoltovarmuuspolttoaine
• Turpeella on edelleen rooli toimitusvarmana polttoaineena puun rinnalla
• Turpeella voidaan lieventää puun käyttöön kohdistuvaa suurta painetta
• Turpeella voitaisiin pitää kuluttajan lämpölaskua ja pieneltä osin myös sähkölaskua kurissa
• Turpeen käyttö antaisi aikaa sopeuttaa metsätaloutta uuteen tilanteeseen. Puun käyttö kasvaa rajusti energiantuotannonkin takia, mikä johtaa hintakilpailuun ainespuun hankinnassa sekä ristiriitoihin maankäyttösektorin päästövähennystavoitteiden kanssa.

- Jos turpeen kilpailukykyä ei saada palautetuksi edes määräajaksi, vähätkin jäljellä olevat alan yrittäjät kaikkoavat alalta lopullisesti ja turpeen potentiaali energiantuotannon ongelmien ratkaisemisessa ja huoltovarmuuspolttoaineena lähivuosina jää hyödyntämättä. Samalla puun hintakilpailu kiristyy kasvattaen kuluttajan energialaskua ja heikentäen metsäteollisuuden kilpailukykyä sekä jopa alentaen metsien hiilinielua, Jaakkola sanoo.