Hallituksen toiminnassa ristiriitaa ohjelman kanssa

Orpon hallituksen linjaukset energiapolitiikan ja metsäpolitiikan suhteen ovat Koneyrittäjien mielestä jopa hyviä. Linjausten toteuttamiselta on osin vedetty mattoa alta vuoden 2024 budjettiesityksillä.

Hallitus aikoo leikata nuoren metsän hakkuiden ja pienpuun keruun eli käytännössä energiapuun hankinnan tukea kolmanneksen.

- Tuen leikkaus vähentää ensiharvennusrästien korjaamista, siirtää energiapuun hankintaa kuitupuuhun ja lisää siten kilpailua kuitupuusta. Osin tästä syystä kuitupuun hinta nousee edelleen. Hallitus on sitoutunut siihen, ettei se päätöksillään lisää elinkeinoelämän kustannuksia. Tällä tukileikkauksella se käytännössä lisää metsäteollisuuden kustannuksia. Tukea ei pidä leikata ja metsänomistajia on kannustettava nuorten metsien hoitoon, Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola toteaa.

Orpon hallituksen ohjelmassa todetaan turpeella olevan strateginen asema ruoantuotannossa (kuivike- ja kasvualustaturve). Lisäksi ohjelmassa tunnustetaan turpeella olevan huoltovarmuuspolttoaineena vielä merkitystä ja turpeen vahvat tuotantoketjut halutaan varmistaa.

- Hallitusohjelman kirjaukset ovat hyviä, mutta näyttää siltä, että ne jäävät vain kirjauksiksi eikä mitään toimia valmistella. Turvetta pitäisi tuottaa ja käyttää huoltovarmuuden ylläpitämiseksi. Turpeella olisi mahdollista korvata esimerkiksi Venäjän rajan sulkeutumisesta johtuva energiapuuvaje. Siksi turpeen kilpailukykyä tulisi parantaa. Vain näin varmistetaan vahvat tuotantoketjut. Turpeen kilpailukyvyn ja käytön edistämiseksi ei valitettavasti näytä olevan mitään valmistelussa, Jaakkola sanoo.

Koneyrittäjät odottavat hallituksen peruvan metsätalouden tukitasojen heikentämisen, parantavan turpeen kilpailukykyä sekä maarakennusalalla panostavan etenkin alempiasteisten teiden kunnossapitoon. Nämä koituisivat elinkeinoelämän, kansalaisten ja jopa luonnon parhaaksi.

Liikenteeseen Orpon hallitus osoittaa ensi vuodelle lisää rahaa 250 miljoonaa euroa väylien korjausvelan taittamiseen.

- Ne rahat tulevat tarpeeseen, sillä juuri nyt on otollinen aika taittaa tiestön korjausvelkaa, kun maarakentamisen kone- ja henkilökapasiteettia on vajaakäytössä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää energia- ja metsäteollisuuden sekä elintarviketuotannon raaka-ainehuoltoa haittaavaan alemman tieverkon huonoon kuntoon, toteaa toimialapäällikkö Markku Leskinen.