Pesintäaikaisten hakkuiden uudet säännöt käytännössä – Finsilva esittelee, miten lakimuutos näkyy työmaalla
Kesäkuun alussa voimaan astuneet pesintäaikaisia metsänhakkuita koskevat lakimuutokset muuttavat puunkorjuun suunnittelua ja toteutusta. Finsilva Oyj ensiharvennuskohde Mänttä-Vilppulassa tarjoaa käytännön esimerkin siitä, miten uusi sääntely näkyy metsätyömaalla.

Uudistunut lainsäädäntö velvoittaa arvioimaan metsänkäsittelyalueen linnuston ennen hakkuita. Pesintäaikana puunkorjuu on kielletty yli puolen hehtaarin rehevissä lehtipuuvaltaisissa metsissä, korvissa sekä rantametsissä 10 metrin suojakaistalla. Lisäksi kaikissa metsissä on säästettävä edellisen puusukupolven järeät, yli 25 senttimetrin läpimittaiset haavat, kolopuut ja pystylahopuut. Jos alueella havaitaan käynnissä oleva pesintä, hakkuut on toteutettava sitä häiritsemättä.
– Metsäalalla on noudatettu vapaaehtoisia suosituksia ja hyviä käytäntöjä lintujen pesinnän turvaamiseksi jo pitkään. Lakimuutos tekee näistä toimintatavoista pakollisia ja luo koko alalle yhtenäiset pelisäännöt, kertoo Finsilvan metsä- ja ympäristöpäällikkö Markus Nissinen.

Suunnittelu korostuu
Lakimuutos lisää ennakkosuunnittelun merkitystä. Finsilvan noin neljän hehtaarin ensiharvennuskohteella Mänttä-Vilppulassa Metsä Group toteutti hakkuun uuden sääntelyn mukaisesti.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
– Linnuston huomioiminen on yksi osa hakkuiden suunnittelua ja toteutusta. Käytössämme olevien paikkatietoaineistojen avulla pystymme huomioimaan lakimuutoksen vaatimukset jo korjuusuunnitelmia laadittaessa, sanoo Metsä Groupin puunhankinnan ja metsäpalveluiden tuotantojohtaja Ilkka Köntti.
Kohteen linnuston arvioinnissa havaittiin, että ensiharvennettavasta kuviosta on lehtipuuvaltaista koivu-mäntysekametsää noin 0,7 ha alue. Pesiä ei havaittu. Tämän tiedon varassa lehtipuuvaltaiset osat rajattiin toimenpiteiden ulkopuolelle. Hakkuiden aikana huomioitiin pesintäaikana säästettävät puut sekä muut linnuston kannalta merkittävät kohteet jättämällä ne käsittelemättä.
Nissisen mukaan uusi sääntely ei muuta metsätalouden perusteita, vaan täsmentää jo pitkään käytössä olleita toimintamalleja.
– Lainsäädännön tiukentuminen ei ole metsätalouden loppu. Otamme pesintäaikaiset hakkuut entistäkin tarkemmin huomioon metsänhoidossa. Uudistuksen mukaiset elinympäristöjen ja puuston rakennepiirteiden huomiointi on ollut osa metsänhoitomalliamme jo aiemminkin, hän toteaa.
