Koivujen lehtikato on herättänyt huomiota – Luke kerää havaintoja myös muista alkukesän puustotuhoista

Alkukesän puustotuhot ovat herättäneet huomiota eri puolilla Suomea. Luonnonvarakeskus (Luke) kokoaa havaintoja metsäpuiden oireista ja metsätuhoista karttapohjaisella lomakkeella. Kaikki ilmoitukset ovat tärkeitä, sillä ne auttavat havaitsemaan vähäisiä mutta mahdollisesti runsastuvia tuhonaiheuttajia, kartoittamaan tuhoja eri puolilla maata sekä selvittämään metsäpuiden oireiden taustalla olevia syitä.

Koivujen lehtikatoon liittyviä yhteydenottoja ja havaintoja on tullut runsaasti. Havainnot koskevat erityisesti teiden varsilla, puukujanteissa, avoimilla kasvupaikoilla ja pienialaisissa koivikoissa kasvavia koivuja. Oireet korostuvat avoimilla kasvupaikoilla ja rakennetussa ympäristössä, joissa puut voivat altistua esimerkiksi kuivuudelle, lämpötilavaihteluille, tiesuolalle tai maaperän tiivistymiselle.

Havaintoja on kertynyt erityisesti Varsinais-Suomista, mutta lehtikatoa on havaittu myös Pääkaupunkiseutulla, Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla. Ilmiö näyttää paikoin silmiinpistävältä, mutta valtaosa maiseman koivuista on edelleen hyväkuntoisia.

– Lehtikadon täsmällistä syytä ei vielä tunneta. Laaja-alaisuus viittaa kuitenkin siihen, että taustalla voi olla puita kuormittanut olosuhdetekijä tai useiden stressitekijöiden yhteisvaikutus. Osassa puista silmut eivät ole puhjenneet normaalisti, lehdet ovat jääneet muodostumatta ja myös osa edellisvuoden versoista on kuollut, kertoo johtava tutkija Tiina Ylioja.

Luke selvittää lehtikadon syitä

Koivuista on otettu näytteitä muun muassa oksien sienilajien selvittämiseksi. Tarkempia tutkimustuloksia odotetaan syksyllä, eikä ilmiölle välttämättä löydy yhtä yksittäistä selittävää tekijää.

– Lehtikato ei automaattisesti tarkoita, että koivu olisi kuolemassa. Jos juuristo on hyväkuntoinen ja lehtimassaa on riittävästi, puu voi toipua ja kasvattaa uusia versoja myöhemmin kasvukauden aikana, Ylioja sanoo.

Ilmiöön ei tällä hetkellä tunneta erityistä torjuntakeinoa. Tilannetta kannattaa seurata loppukesän ajan ja ilmoittaa voimakkaasti oireilevista tai nopeasti heikkenevistä puista metsätuhohavaintona.

Havaintoja koivuista ja muista metsäpuissa havaituista ongelmista voi ilmoittaa Luken verkkosivuilta löytyvällä karttapohjaisella lomakkeella. Ilmoitukseen kannattaa liittää sijainti, puulaji, oireiden kuvaus sekä mahdollisuuksien mukaan valokuva.

Muitakin puustotuhoja havaittu alkukesällä

Luke muistuttaa myös useista muista alkukesällä havaituista metsätuhoista:

• Ruskomäntypistiäinen: Etelä-Pohjanmaalla kannat ovat jälleen kasvussa, ja yksittäisiä havaintoja on tehty myös muualla Etelä-Suomessa. Toukat ovat jo siirtymässä maahan koteloitumaan, ja loppukesällä aikuiset yksilöt palaavat munimaan männyn neulasiin.
• Kelmukovertajakoi: Varsinais-Suomessa tammien lehdet ovat paikoin vaalenneet, kuivuneet ja käpristyneet. Oireet aiheuttaa pieni miinaajaperhonen, jonka toukka syö lehtivihreää lehtikalvon alta.
• Saarnisahiainen: Saarnien lehtiä on paikoin syöty runsaasti. Toukkien siirryttyä maahan koteloitumaan syönti yleensä rauhoittuu, ja puut voivat kasvattaa uusia lehtiä.
• Havuparikassieni: Varsinais-Suomen saaristossa on havaittu paikoin mäntyjen edellisvuoden kasvainten ruskettumista. Oireiden epäillään liittyvän havuparikassieneen.
• Okakaarnakuoriainen: Aiemmin etenkin lounaisrannikolla ja saaristossa mäntyjen kuolemia aiheuttanut okakaarnakuoriainen on vähentynyt, mutta Luke selvittää edelleen sen esiintymistä. Jos ryhmä mäntyjä punertuu yllättäen kesän aikana, havainnosta toivotaan ilmoitusta.

Hyönteisten aiheuttamien metsätuhojen arvioidaan yleistyvän ilmaston lämmetessä. Useimmiten ilmiöt kuitenkin hiipuvat luonnostaan, eikä niiden torjuntaan ole tarvetta. Suomessa ei myöskään ole käytössä kasvinsuojeluaineita näiden lajien torjumiseksi.