Metsäteollisuus ry: Ennallistamissuunnitelma on liian kallis

Metsäteollisuus ry katsoo, että kansallinen ennallistamissuunnitelma on nykymuodossaan taloudellisesti ylimitoitettu ja sen vaikutukset on arvioitu puutteellisesti. Järjestön mukaan luonnon monimuotoisuutta on vahvistettava tavalla, joka turvaa samalla kotimaisen puun saatavuuden, työllisyyden ja alueiden elinvoiman.

Metsäteollisuus ry jätti torstaina 27. elokuuta lausuntonsa Suomen kansallisen ennallistamissuunnitelman luonnoksesta.

– Suunnitelma etenee laput silmillä. Olennaisia kustannuksia jätetään huomiotta, silti suunnitelma on turkasen kallis, Metsäteollisuus ry toimitusjohtaja Paula Lehtomäki sanoo.

Suunnitelmassa ennallistamisen välittömiksi kokonaiskustannuksiksi arvioidaan 1,2 miljardia euroa vuodessa vuoteen 2050 saakka. Metsäteollisuuden mukaan suunnitelma ei kuitenkaan sisällä kaikkia suoria kustannuksia eikä lainkaan välillisiä kustannuksia, joten kokonaiskustannukset nousisivat tätä suuremmiksi.

Järjestö muistuttaa, että samaan aikaan Suomi etsii velkajarrun tavoitteiden saavuttamiseksi 8–11 miljardin euron vuosittaisia sopeutuksia.

– Kansalaisilla on oikeus tietää, mitä ennallistaminen maksaa ja mistä siihen käytetyt rahat ovat pois. Näin suuria sitoumuksia ei voida tehdä ennen kuin niiden kustannukset, rahoitus ja vaikutukset kansantalouteen tunnetaan luotettavasti, Metsäteollisuus ry metsäjohtaja Sami Oksa sanoo.

Välilliset vaikutukset voivat olla suoria kustannuksia suuremmat

Metsäteollisuuden mukaan kustannusten lisäksi suunnitelman vaikutukset puun saatavuuteen, teollisuuteen ja aluetalouteen on arvioitava kattavasti.

Metsäteollisuus hankkii noin 95 prosenttia käyttämästään puusta kotimaasta. Metsäbiotalouden tiedepaneelin arvioiden mukaan ennallistaminen voisi vähentää puun saatavuutta 3,5–17 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa ja pienentää metsäsektorin arvonlisäystä 370–1 800 miljoonalla eurolla vuodessa.

– Kotimainen puu on metsäteollisuuden keskeinen raaka-aine, jonka varaan rakentuu Suomessa liki 100 000 työpaikkaa ja 12,5 miljardia euroa metsäteollisuuden vientituloja. Lisäksi puu on keskeinen osa maamme huoltovarmuutta, Oksa painottaa.

– Vaikutuksia arvoketjussa ei ole millään tavalla huomioitu osana kansallista ennallistamissuunnitelmaa, hän jatkaa.

Metsäteollisuus pitää ongelmallisena myös sitä, että lausuntokierroksella olevan suunnitelman keskeiset määritelmät ja rajaukset ovat edelleen epäselviä.

– Jos ei tiedetä tarkasti, kuinka laajoja alueita tavoitteet koskevat tai millaisia toimenpiteitä ne käytännössä edellyttävät, ei kustannuksia eikä vaikutuksia voida arvioida luotettavasti. Tilanne on sama kuin ajaisi suoraan, vaikka tiessä on mutka, Oksa sanoo.

Monimuotoisuutta voidaan vahvistaa myös talousmetsissä

Metsäteollisuus korostaa, ettei luonnon monimuotoisuuden vahvistamista pidä asettaa vastakkain talousmetsien kanssa.

Suomessa on jo käytössä keinoja, kuten METSO- ja Helmi-ohjelmat, vapaaehtoinen suojelu, metsäsertifiointi sekä talousmetsissä tehtävä luonnonhoito. Metsäteollisuuden mukaan talousmetsissä on pystytty lisäämään lahopuuta, lehtipuustoa ja muita luonnon monimuotoisuutta tukevia rakenteita samalla, kun uusiutuvan raaka-aineen saatavuutta, työpaikkoja ja investointeja on turvattu.

– Suomen luonnon tilaa on parannettava, mutta ratkaisuiksi on valittavissa keinot, joiden vaikutukset tunnetaan ja joiden kustannukset yhteiskunta pystyy kantamaan. Tarvitsemme suunnitelman, joka perustuu realistisiin kustannuksiin, luotettaviin vaikutusarvioihin ja Suomen kokonaisedun kannalta kestäviin valintoihin, Oksa sanoo.

Metsäteollisuuden mukaan Suomen kansallinen liikkumatila ennallistamisessa on hyödynnettävä täysimääräisesti, jotta toimeenpano olisi selkeää, kustannustehokasta ja oikeasuhtaista. Järjestö katsoo myös, että Suomen on jatkettava EU vaikuttamistyötä ennallistamisasetuksen ja muun sääntelyn yksinkertaistamiseksi.