Puukauppa vilkastui hieman − metsäteollisuudella iso rooli koronakriisistä toipumisessa

Tammi-huhtikuussa 2020 Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten puun ostomäärä yksityismetsistä oli 16 prosenttia pienempi kuin viiden edellisen vuoden keskiarvo vastaavana aikana. Maalis-huhtikuussa puukauppa piristyi hieman verrattuna alkuvuoteen. Metsäteollisuudella on merkittävä rooli koronakriisistä elpymisessä, mutta se edellyttää toimintaympäristön kustannuskilpailukyvystä huolehtimista.

Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat tammi-huhtikuussa puuta yksityismetsistä 8,6 miljoonaa kuutiota. Puukauppa piristyi hieman maalis-huhtikuussa hyvin verkkaisen alkuvuoden jälkeen. Poikkeuksellisena koronaepidemian aikana varsinkin sähköisten työkalujen käyttö on yleistynyt myös puukaupassa.

Tammi-huhtikuussa kuitupuun ostomäärä oli 4,7 miljoonaa kuutiota, eli 16 prosenttia vähemmän kuin viiden edellisen vuoden vastaavana aikana. Tukkien ostomäärä oli 3,7 miljoonaa kuutiota, mikä on 18 prosenttia vähemmän kuin viitenä edellisenä vuonna.

Kantohinnoissa ei suuria muutoksia

Havutukkien kantohinnat olivat huhtikuussa 3−5 prosenttia alemmat kuin vuosi sitten samaan aikaan. Koivutukin ja kuitupuiden kantohinnat olivat samalla tasolla kuin vuosi sitten.

Huhtikuussa mäntytukista maksettiin keskimäärin 55 euroa kuutiolta, mutta hinta vaihteli alueittain ja hakkuutavoittain 35 ja 58 euron välillä. Kuusitukin keskihinta oli 58 euroa kuutiolta, ja hinta vaihteli 35 ja 60 euron välillä. Koivutukin keskihinta oli 43 euroa kuutiolta, ja vaihteli 29 ja 47 euron välillä. Kuitupuiden keskikantohinta oli 17–20 euroa kuutiolta, ja hinta vaihteli 10 ja 25 euron välillä.

Kantohintojen vaihteluun on useita syitä. Hintatasoon vaikuttavat muun muassa korjattavan puuston kokonaismäärä, puun laatu, runkojen koko, hakkuutapa, metsä- ja kaukokuljetusmatka, maasto sekä korjuuajankohta ja -olosuhteet. Tämän vuoksi puun hinta saattaa vaihdella merkittävästi jopa vierekkäisillä metsäkohteilla.

Metsäsektorin merkitys on suuri koronakriisistä toipumisessa

Metsäsektorilla kysyntä on koronakriisistä huolimatta säilynyt kohtuullisena, ja metsäteollisuudella tulee olemaan iso rooli osana talouden elpymistä.

Kasvua lisäävä metsänhoito tuo työtä ja toimeentuloa laajasti läpi Suomen ja mahdollistaa raaka-aineen saatavuuden ilmastoystävällisten tuotteiden valmistukseen. Oikeaan aikaan tehty metsänhoito on myös satsaus pitkälle tulevaisuuteen mahdollistaen sekä puumäärän että hiilivaraston kasvun.

- Metsäala voi osaltaan olla nostamassa Suomen koronakriisistä. Metsäteollisuuden merkitys korostuu niin työllisyysvaikutusten kuin vienti- ja verotulojen kautta. Edellytyksenä on kuitenkin vakaa ja kilpailukykyinen toimintaympäristö, joka luo pohjaa myös uusille investoinneille, kiteyttää Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi.