Metsä Group jättää suojatiheikköjä kaikissa metsänhoidon vaiheissa

Suojatiheikkö on raivaamaton kohta metsässä. Se antaa suojaa sekä linnuille että nisäkkäille luontaisia vihollisia vastaan. Metsä Group tekee suojatiheikköjä jatkossa metsän jokaisessa kehitysvaiheessa.

- Suojatiheiköt ovat nimensä mukaisia: pienialaista, hoitamattomia tiheikköjä. Sen teko on yksinkertaista: pieni ala metsää jätetään raivaussahalla raivaamatta. Luontevaan paikkaan jätettyä suojatiheikköä ei välttämättä edes huomaa, kertoo metsänhoitopäällikkö Teppo Oijala.

Suojatiheikkö on sama asia kuin riistatiheikkö. Metsä Groupissa on päätetty puhua suojatiheiköistä, koska niistä hyötyvät muutkin metsälajit kuin vain riistaeläimet. Suojatiheikköjen jättäminen on osa yrityksen ekologisen kestävyyden ohjelmaa, jonka avulla Metsä Group kehittää kestävän metsänhoidon käytäntöjään.

Hyvässä suojatiheikössä on erikokoisia puita ja eri puulajeja. On tärkeää, että suojatiheiköissä on näkösuojaa lähellä maanpintaa. 

Suojatiheiköt sijoitetaan ensisijaisesti säästöpuuryhmien, tekopökkelöiden ja lahopuukeskittymien yhteyteen. Hyvä paikka suojatiheikölle on sellainen kohta maastossa, jossa eläimet luontaisesti viihtyvät. Tällaisia ovat esimerkiksi kosteat painanteet, notkelmat, metsikkökuvion rajat, kankaan ja suon vaihettumisvyöhykkeet sekä umpeenkasvaneiden ojien varret.

Pesimäaikaan hakkuut suunnataan kuiville kankaille

Mitä rehevämpi metsä, sitä enemmän siellä on linnunpesiä. Pesimäaikaan Metsä Group suuntaa puunkorjuun kuiville ja kuivahkoille kankaille. Kokonaan puunkorjuuta ja metsänhoitotöitä ei voi pysäyttää. Tehtaat tarvitsevat tuoretta puuta jatkuvasti ja kun työtä voidaan tarjota ympäri vuoden, töihin riittää metsäammattilaisia, jotka huomioivat luontoarvot monipuolisesti töissään.

Jos metsätöissä tulee vastaan linnunpesä, se säästetään ja merkitään karttaan. Näin tieto pesästä siirtyy ketjussa eteenpäin. Pesät voidaan myös merkitä ”suojele ja säästä” -nauhalla, mutta näin ei tehdä avoimessa maastossa, koska varislinnut oppivat nopeasti apajille.

Tiedossa olevat linnunpesät säilyvät parhaiten. Metsänomistajan kannattaa kertoa Metsä Groupin metsäasiantuntijalle tiedossaan olevat, vuodesta toiseen asutut pesät. Näitä ovat esimerkiksi pöllöjen pöntöt, haukkojen risupesät tai rakennetut pesälaatikot. Suuret kolohaavat kannattaa ilmoittaa myös, koska niiden koloissa pesii eri lajeja eri vuosina.

Metsä Group haluaa säästää kolopuut ja linnunpöntöt hakkuissa. Jos tärkeä pesä ei ole tiedossa, sen säilyminen metsätöissä on sattuman ja metsäammattilaisen havainnoinnin varassa.

Metsä Groupin ekologisen kestävyyden ohjelman toimia 2019-2020

• Tekopökkelöiden määrän tuplaaminen kahdesta neljään hehtaarille
• Suojatiheikköjen jättäminen kaikissa metsän kehitysvaiheissa
• Metsä Groupin METSO-osaajaverkosto on laajennettu 27 henkeen ja se palvelee vapaaehtoisesta suojelusta kiinnostuneita omistajajäseniä
• Uudistimme turvemaiden metsänhoidon ohjeet ja koulutamme ne työntekijöillemme ja yrittäjillemme
• Aktiivinen vaikuttaminen alkuvuonna käynnistyneessä Luonnonvarakeskuksen Kestävää metsänhoitoa turvemailla -projektissa ja Suomen Ympäristökeskuksen vetämässä PuuMaVesi-hankkeessa. Viemme osaamisen kehittymisen ripeästi käytäntöön.
• Kehitämme metsänhoitomenetelmiä. Tuorein esimerkki on kuusen ja männyn sekaviljelymenetelmä, jolla saadaan kestävämpiä ja monimuotoisempia metsiä
• Uusi palvelu FSC-metsäsertifioinnista kiinnostuneille metsänomistajille
• Kannustamme oikea-aikaiseen ja laadukkaaseen metsänhoitoon