MetsäTrans Oy
Metsäteollisuus

Hiilidioksidipäästöjä vähentävä puurakentaminen on yli puolessa kunnista sattuman varassa

Suurimmalta osalta kunnista (52 %) puuttuu julkisen rakentamisen strategia, vaikka se ohjaisi kuntia pääsemään vaadittaviin hiilineutraaliustavoitteisiin. Asia selvisi Puutuoteteollisuus ry:n tuoreesta kyselystä. Puun valinta julkisten kohteiden, kuten koulujen, päiväkotien, kirjastojen ja liikuntatilojen materiaaliksi leikkaa merkittävästi uudisrakentamisen päästöjä. Kesäkuussa valittavien valtuutettujen välitön vaikuttamisen paikka on puurakentamisen määrätietoinen kirjaus kuntastrategiaan.

- Näiden kuntavaalien pitää maistua puulta. Koronan jäljiltä kunnilla on kova kiriminen taloudessa ja hiilineutraaliustoimenpiteissään. Alueellisesti työllistävä ja hiiltä sitova puurakentaminen on tähän merkittävä ratkaisu, sanoo Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

- Tulevat kuntapäättäjät ovat avainvaikuttajia siinä, miten terveessä ympäristössä lapset, nuoret, työikäiset ja ikääntyneet elävät. Metsänomistajat, puutuotteiden valmistajat, rakennusyritykset ja palveluntuottajat puolestaan tuovat kunnalle kaivattua elinvoimaa ja jatkossa entistä enemmän myös vientituloja.

Kansa haluaa puuta. Ympäristöministeriön tuoreen kyselyn mukaan 77 prosenttia suomalaisista suhtautuu myönteisesti tai erittäin myönteisesti julkisten rakennusten kuten koulujen, päiväkotien ja terveydenhuollon rakennusten sekä kerrostalojen rakentamiseen puusta.

Rakennusmateriaalien merkitys päästövähennyksissä kasvaa – puu leikkaa päästöjä 30 prosenttia

- Julkisen puurakentamisen merkitys kasvaa. Jatkossa huomio on kiinnitettävä rakennusvaiheen materiaaleihin, sillä rakennusten energiaratkaisut ovat entistä vähäpäästöisempiä. Rakennusmateriaalien osuus rakennusten hiilidioksidipäästöistä nousee 70 prosenttiin, osoittaa Mikkola.

Kuntien tekemät valinnat vaikuttavat merkittävästi ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Puurakentaminen leikkaa uudisrakentamisen päästöjä 30 prosenttia ja varastoi hiiltä koko rakennuksen elinkaaren ajan. Siksi Suomessa on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet julkiselle puurakentamiselle: vuonna 2022 kuntiin nousevista julkisista rakennuksista tulisi olla puuta 31 prosenttia, vuonna 2025 jo 45 prosenttia. Mikkola korostaa, että tulevalla valtuustokaudella tehdään päätökset, jotka määrittelevät saavutetaanko tavoitteet vai ei. Samalla hän peräänkuuluttaa rakentamisen strategiaa, jota ilman rakentamisen valinnat jäävät sattumanvaraisiksi.

Kyselyn mukaan kuntapäättäjät suhtautuvat erittäin myönteisesti (57 % vastanneista) julkiseen puurakentamiseen. Perusteluina he näkevät uusiutuvan puumateriaalin matalan hiilijalanjäljen, puurakennusten miellyttävän sisäilman sekä raaka-aineen kotimaisuuden. Myös aluetaloudelliset vaikutukset, esimerkiksi paikallisesti työllistävät yritykset nähtiin tärkeinä etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella, jossa työpaikkojen määrän kasvattaminen on kunnille elintärkeää.

Kyselyssä myös kaikki puolueet yli rajojen halusivat rakentaa kuntiin julkisia rakennuksia kuten kouluja ja päiväkoteja kotimaisesta raaka-aineesta puusta. Tällä hetkellä lähes joka neljäs koulu rakennetaan puusta. Kyselyn mukaan kuntien edustajat valitsevat puun rakennusten terveellisyyden (78 %), korkean laadun (65 %), paloturvallisuuden (58 %) ja energiatehokkuuden (55 %) vuoksi.

Puutuoteteollisuus työllistää Suomessa suoraan 26 000 ihmistä ja sen liikevaihto on kahdeksan miljardia vuodessa – siitä 2,5 miljardia muodostuu viennistä.