Koneyrittäjien Jormakka: Jatkuvan kasvatuksen metsät vaativat korjuulta enemmän

Puunkorjuu on jatkuvan kasvatuksen metsissä hitaampaa ja kalliimpaa kuin perinteisissä tasaikäiskasvatuksen metsissä.  –Jatkuvan kasvatuksen puoltajat tuntuvat tämän unohtavan, sanoo Koneyrittäjien varapuheenjohtaja ja metsävaliokunnan puheenjohtaja Mika Jormakka.   

Koneyrittäjät myyvät erilaisia metsätalouden koneellisia palveluita asiakkailleen: puunkorjuuta, metsämaan muokkausta uudistamista varten, metsän kylvöä, suometsien hoitoa, metsätien rakentamista ja puiden istutusta. Metsien jatkuvan kasvatuksen malli koskettaa näistä eniten puunkorjuupalveluita. Työlajeista muokkaus ja puunistutus vähenevät jatkuvan kasvatuksen yleistyessä, koska niitä ei jatkuvassa kasvatuksessa tarvita. Samalla jäävät jalostetun taimiaineksen edut hyödyntämättä.

-Koneyrittäjät tuottavat sitä palvelua, mitä asiakas haluaa. Suhtaudumme neutraalisti erilaisiin metsänkasvatustapoihin. Haluamme silti muistuttaa metsänomistajia siitä, että valitessaan jatkuvan kasvatuksen metsänomistaja samalla valitsee jonkin verran kalliimman ja vaurioille herkemmän hakkuutavan. Käsitykseni on, että jatkuvassa kasvatuksessa kantohinta on suhteessa alhaisempi, sanoo Mika Jormakka.

Jatkuvan kasvatuksen metsissä hakkuussa poimitaan järeämpiä puita ja jätetään pienempää puustoa kasvamaan ja järeytymään. Poimintahakkuissa on varottava alle jäävää puustoa. Työ on hitaampaa kuin perinteinen puunkorjuu, ja se vaatii koneenkuljettajilta uudenlaista metsänkäsittelytaitoa. Koneenkuljettajilla ei vielä ole samanlaista taitoa ja rutiinia tehdä jatkuvan kasvatuksen hakkuita kuin perinteistä puunkorjuuta, mikä sekin hidastaa työtä. Koneenkuljettajat pitää kouluttaa jatkuvan kasvatuksen hakkuutapaan. Lisäksi jatkuvan kasvatuksen hakkuita tehdään useammin, jolloin kertymä hakkuukertaa kohden jää keskimäärin pienemmäksi. Muun muassa näistä syistä hakkuutyö on kalliimpaa jatkuvan kasvatuksen metsissä.

-Jatkuvassa kasvatuksessa tulee myös korjuuvaurioita. On tutkittu, että keskikokoisista puista jopa 10–20 prosenttia vaurioituu ja merkittävä osa vaurioista on latvakatkoja. Latvakatkoisesta puusta ei käytännössä koskaan saada kunnollista tukkipuuta. Myös taimet voivat vaurioitua. Vaikka jatkuvan kasvatuksen metsän hakkuun tulos on halutun kaltainen, se voi näyttää melko rumalta.

Koska jatkuvan kasvatuksen hakkuut ovat hitaampia ja puukertymältään keskimäärin pienempiä, teollisuuden nykyisin tarvitseman puumäärän korjuuseen tarvittaisiin enemmän koneenkuljettajia, koneita ja niiden siirtoja. Kustannukset ja CO₂-päästöt lisääntyisivät.

-Esimerkiksi 10 prosentin alenema nykyisen työn tuottavuudessa tarkoittaisi noin 6-7 miljoonaa kuutiometriä puuta vuodessa. Tarvittaisiin 600–700 koneenkuljettajaa lisää sekä lisää rahaa ammatilliseen koulutukseen. Jo nykyisellään 70 prosenttia yrittäjistä sanoo kyselyssämme työvoiman löytämisen olevan työlästä taikka mahdotonta.

Koneyritysten puunkorjuukoneet on hankittu nykyiseen hakkuutapaan sopiviksi. Jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen vaatii konekannan sopeuttamista uudenlaiseen käyttöön. Käytännössä tarvitaan nykyistä järeämpiä hakkuukoneita, koska jatkuvan kasvatuksen metsissä hakataan isoja puita pienempien päältä. Jatkuvaan kasvatukseen ei ole järkevää rynnätä suin päin. Ainakin yrittäjät kaipaavat järkevää siirtymäaikaa turhien koneinvestointien välttämiseksi. Tarvitaan myös lisää tutkittua tietoa jatkuvasta kasvatuksesta. Kysymys on paljon muustakin kuin metsien monimuotoisuudesta. Vaikutus ulottuu yli tuhannen koneyrityksen ja tuhansien koneenkuljettajien työhön, Jormakka sanoo.